Tarvitaanko Uudessakaupungissa Ikäkeskusta?

0

Jo kauan on tiedetty, että Uusikaupunki kuuluu Suomen nopeimmin ikääntyviin kuntiin. Vajaan 16 000 asukkaan kaupungissa asuu tällä hetkellä 1850 yli 75-vuotiasta ja vuonna 2030 ikäihmisten osuus on jo yli 3000.

Tästä ei pidä huolestua, mutta ikärakenne pitää kyllä ottaa tosissaan päätöksenteossa. Onneksi täällä ei ole jääty odottelemaan valtakunnallista sotea, vaan palveluja on uudistettu reippaasti ikäihmisten kuntoutuksessa. Kymmenessä vuodessa 85 vuotta täyttäneiden sairaalahoidon hoitopäivät ovat laskeneet peräti 86 prosenttia. (US 19.2.).

Ennaltaehkäisevällä toiminnalla on saavutettu hyviä tuloksia ja kotona asumista on tuettu, mutta selvää on, että myös laitoshoitoa tarvitaan. Vanhuksista puhutaan usein yhtenä joukkona, vaikka niin ei todellakaan ole.

Kaupungin vanhustyön asiantuntijaryhmä avaa tässä lehdessä keskustelun vanhustyön tulevaisuudesta. Lähivuosina on tehtävä päätöksiä, jotka turvaavat hoitajien riittävyyden. Yhtenä asiana vanhustyön paikalliset asiantuntijat tuovat esille myös Ikäkeskuksen perustamisen lähisairaalan yhteyteen.

Ikäkeskuksen ja uusien tilojen rakentaminen saattaa kuulostaa päättäjistä juuri nyt jopa hurjalta idealta. Uusi sivistys- ja hyvinvointikeskus on jättihanke ja nielee paljon rahaa, mutta se ei saisi viedä huomiota ikääntyneiden palvelujen kehittämiseltä. Viime vuosina vanhustyössä tehty kehitystyö osoittaa, että hyvin hoidettu kuntoutus parantaa ikäihmisen elämän laatua, mutta se on myös taloudellisesti järkevä investointi.

Uudenkaupungin kaupungin vanhuspalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin, mikä on hyvä asia. Sijaisia ei ole helppoa saada vanhuspalveluihin, ja haasteita riittää, jotta alalle saadaan jatkossa uusia tekijöitä, kun nykyiset jäävät eläkkeelle.

Uusien tilojen rakentaminen saattaa kuulostaa hurjalta idealta.