Poliisi on kansalaisten mielestä toiminut hyvin ja nauttii kaikkien suomalaisten luottamusta. Mutta miksi peltipoliisi ei nauti luottamusta? Lehtiuutisen mukaan peltipoliisit herättävät inhoa.
Jos muistan oikein olen saanut peltipoliisin kameran välähdyksen jälkeen kolme tai neljä kirjettä liikenteenvalvonnasta sallitun nopeusrajoituksen ylittämisestä. Poliisipartion valvonnasta olen myös saanut pari maksumääräystä.
Sainpa jossain vaiheessa myös ilmoituksen, että nopeusrajoituksen ylittämisiä on tapahtunut jo liian monta. Seuraavasta seuraisi ajokielto. Olen yrittänyt ottaa näistä viesteistä opiksi.
Käytän autolla ajon aikana vakionopeuden säädintä eli jos ajan ylinopeutta olen siihen ihan itse syyllinen. Tässäkin olen vuosien varrella oppinut jotain. Kellon ja matkamittarin kanssa pitää aika ajoin tarkistaa oman nopeusmittarin luotettavuus. Aikaisemmin tienvarsilla oli viranomaisten pystyttämiä nopeudennäyttötauluja. Ne opastivat autoilijoita ajamaan kohtuullisen hyvin oikeaa nopeutta. Miksi näitä nopeudennäyttötauluja ei enää ole?
Keskusteluissa eri autoilijoiden kanssa kuulee usein väitteen, että jossain syrjäteillä ei tarvita peltipoliiseja. Eikä niiden ainakaan yöaikaan tarvitsisi mitata autoilijoiden nopeuksia. Miksi esitämme tällaisia väitteitä?
Poliisia syytetään usein siitä, että peltipoliisit on sijoitettu tarkoituksenhakuisesti eli hankkimaan valtiolle tuloja. Mutta eihän poliisi tee yksin näitä sijoituspäätöksiä. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin viranomaiset ovat mukana päätettäessä mihin peltipoliiseja sijoitetaan. Samaa työtä tekevät Ely-keskukset.
Kotikadullani on 40 km/tunnissa -nopeusrajoitus. Kadun varressa korttelin päässä on peltipoliisi. Jossain vaiheessa tämä meidän oma peltipoliisimme oli Helsingin paras peltipoliisi.
Autolla ja jalankulkijana liikkuessani olen todennut, että monetkaan autoilijat eivät tiedä tämän peltipoliisin paikkaa. Valo välähtää yllättävän usein ja sen jälkeen autoilija saa postia.
Uusimmat uutiset kertovat, että poliisi saa uusia peltipoliiseja. Ne mittaavat autoilijan nopeuden jopa 150 metrin päästä. Nyt autoilijat kirjoittavat, että uudet kamerat hankitaan valtion tekemää rahastusta varten.
Olisikohan meidän asenteissamme parantamisen varaa? Jos noudatamme teiden varsille asetettuja liikennemerkkejä, ei viranomaiset meitä vaivaa. Tunnustan kuuluvani siihen joukkoon, joka ainakin joskus näkee rajoitusmerkkejä sijoitetun sellaisiin paikkoihin, että nopeutta voisi olla enemmänkin. Minun vastustamiseni ei kuitenkaan asiaan vaikuta.
Eletään sovussa ja hyväksytään peltipoliisitkin. Ne ovat meitä autoilijoita varten.
Lauri Väättänen
kirjoittaja on vapaa-ajan uusikaupunkilainen Helsingistä