Me seitsemän teenautiskelijaa teimme matkan Pietariin kokeaksemme Kello viiden teen Hotelli Astoriassa. Pietari on lähempänä kuin Tukholma, nähtävää enemmän kuin Tallinnassa ja ylellinen Kello viiden tee halvempaa kuin Lontoon Ritzissä tai Helsingissä Kämpissa.
Astorian marmorilattiat kiiltelivät peilikirkkaina, kristallikruunut kimalsivat, pronssipatsaat poseerasivat ja pääsisäiskukkia ryöppyili kaikilla pinnoilla. Yksi maljakko per pöytä ei riittänyt vaan sana ”maljakkotarha” kuvaa parhaiten koristeluja.
Teemenu oli yhtä laaja kuin samppanjalista. Tsaarin hovi hankki aikoinaan kondiittorit Ranskasta ja taidot näkyvät yhä leivonnaisissa, ne olivat suussa sulavia taideteoksia, niitä ei olisi raaskinut syödä ollenkaan.
Rituaaliin kuuluvat sconesit olivat hienostuneita. Jokainen sai oman tyylikkään teekannun ja laakeita teekuppeja riitti. Sanon tämän siksi, ettei Suomessa saa teetä laakeista kupeista, koska ”ravintoloissa ei ole tilaa kuppien säilyttämiseen”, kuten Ravintola Kämp ilmoitti, vaikka sillä onkin viiden tähden luokitus. Nautiskelimme siis silmillä ja kaikilla aisteilla antaen samppanjan herättää ihanasti kuplivia ajatuksia.
Illastimme trendikkäässä Terrasso-ravintolassa. Menu oli raamatun paksuinen sisältäen joka ruokalajista värikuvan. Pelkkään selailuun meni tunti. Vaikka jokainen tilasi mitä tykkäsi, niin erilaiset alkuruuat tulivat samaan aikaan, pääruuat samoin ja tietenkin erilaisilta, kuhunkin ruokalajiin sopivalta lautasilta. Olimme tästä moderniudesta aivan pökerryksissä.
Iloksemme teemenukirjanen oli myös paksu ja kaikista lajeista kuvat. Teekannut olivat lasia, joten teekin oli suunniteltu visuaaliseksi elämykseksi. Oli myös jännittäviä teejuomia kuten ”sinistä matchaa”.
Poistuessamme kurkistin alakerran yökerhon ovesta sisään ja olin silmäni nyrjäyttää! Valtavassa valokaapissa roikkui koukuissa naudan ruhoja konjakkimainoksen kanssa.
Kirahvin korkuinen kaunotar sanoi ravintolan pihvien olevan kaupungin parhaita ja siksi ruhot olivat esillä. Minulle tuli kyllä kaksimielinen mielleyhtymä ”lihatiskistä”.
Taksia odotellessa tolpalla oli tarjolla myös ratsuhevosia. Siis ratsasta kotiin! Pietarin yöelämä on surrealistista.
Neuvoksi Venäjälle menijöille: Ravintoloissa tunnetaan vain yhteislasku. Jos haluatte laskut erikseen, se pitää mainita jo tilattaessa.
Mitä maksoi? Itse järjestettynä matkat, hotelli yhden hengen huoneissa ja kuljetukset 260 euroa. Ylellinen Kello viiden tee samppanjoineen 1100 ruplaa, alle 20 euroa! Lisäksi viisumi.
Teen ystävän huomio: junassa oli tarjolla vain suomalaista Nordqvistin teetä. Ei Liptonia.
Pirkko Arstila
kirjoittaja on vapaa-ajan uusikaupunkilainen