Lukutoukan tarinataivas

0

Tekstiviestiä oppii jo pelkäämään. Kirjaston tilatun kirjan saapumisilmoitusta nimittäin. Pöydällä komeilee jo ennalta lukematon lainakirjapino. Ne pitäisi ehtiä lukea seuraavan neljän viikon aikana, koska joku muukin on samat painotuoreet kirjat varannut. Riittämättömyyden tunne valtaa mielen, kun tietää, ettei millään ehdi.

Palautan kirjan ja palaan takaisin jonottamaan samaa teosta. Tällainen on muun muassa Minna Rytisalon Rouva C. Kirja, joka kertoo Minna Canthin, piian ja pumpulikauppiaan tyttären, aikuistumisesta ja avioliitosta. Olen uusintakierroksella jonottamassa kirjaa numerolla 378.

Vilkaisen sivusilmällä kirjakauppojen ikkunoita ja mainoksia tai selaan kustantamojen uutuuskatalogeja. Haluan lukea kaikki uutuusteokset heti, mutta en kuitenkaan haalia kaikkia kirjoja omaksi hyllyyni, joten Vaski-kirjastojen verkkosivu auki ja teokset varaukseen.

Kirjasto on lukutoukan tarinataivas, josta maksaa ilolla veroeuroja, mutta samalla se aiheuttaa käyttäjälleen suorituspaineita. Onneksi saapuneita ja varattuja kirjoja on viikko aikaa noutaa, siinä ajassa ehtii lukea pinosta kirjan, tai ainakin todeta, onko se lukemisen arvoinen.

Välillä lukuputki jää viikoiksi päälle. Toisinaan huippuhyvän kirjan jälkeen tulee suvanto, koska tiedän, että seuraava lukemani kirja ei todennäköisesti ole kuitenkaan yhtä hyvä kuin edellinen.

Uuteen kirjaan ja kirjailijaan tutustuminen vaatii aikaa ja kypsyttelyä. Kiinnostaako juoni, onko päähenkilö uskottava? Häiritsevätkö kirjoitusvirheet? Antaako teos tarpeeksi vihjeitä, jotta lukija pystyy kuvittelemaan eteensä täysin vieraan maailman? Ja kertoohan teoksen loppu tarpeeksi, eikä jätä lukijaa roikkumaan epätietoisuuteen.

Jos kirjassa on romantiikkaa, historiaa, draamaa sekä kohtalokas kuolema tai katoaminen, ollaan jo pitkällä. Oikeastihan haaveilen eläväni menneillä vuosisadoilla: Ylpeyden ja ennakkoluulon aikakaudella, Kotiopettajattaren romaanin ja Humisevan harjun maisemissa tai Kultahatun hämyisissä illanvietoissa.

Kirjoja kannattaa lukea muutenkin kuin ajanvietteen ja mielikuvituksen takia. Lukeminen kehittää viestintä- ja empatiakykyä. Se kasvattaa sanavarastoa, vähentää stressiä, hidastaa ikääntymistä, parantaa keskittymiskykyä ja herättelee aivoja toimimaan.

Into lukemiseen myös periytyy, joten kiitos vanhemmilleni, jotka kävivät lapsesta saakka kanssani kirjastossa. Kehititte kielipäätäni tarinoiden avulla.

Kiinnostava kirja avaa ovia, se houkuttelee lukijan uuteen maailmaan, luo uusia ajatuksia ja pakottaa oppimaan lisää. Jotkut teokset pakottavat lukijan ulos mukavuusalueeltaan ja jotkut purjehtivat siinä turvallisesti läpi kirjan. Kirja saa lukijan irti arjesta, kunnes kirjastosta saapuva tekstiviesti pakottaa jälleen tosiasioiden äärelle. Mielikuvitusmaailman ulkopuolella on aikatauluja, joista on pidettävä kiinni.

Katja Kaartinen
toimittaja