Suomessa on järjestetty valtiollisia vaaleja yli 110 vuotta. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutettiin Suomessa vuonna 1906. Tuolloin myös naiset ja suurin osa miespuolisesta väestöstä sai ensimmäisen kerran äänioikeuden.
Suomi oli näin ensimmäinen maa Euroopassa, missä naisille annettiin äänioikeus ja ensimmäinen maa maailmassa, missä naiset saivat myös oikeuden asettua ehdokkaaksi. Seuraavana vuonna, eli vuonna 1907, Suomen eduskuntaan valittiinkin siis ei vain Suomen, vaan maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot.
Tämä vahva, hieno perinne yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta ja oikeudesta asettua ehdokkaaksi jatkuu tänä keväänä. Ehdokkaat ovat kierrelleet kuukauden päivät ympäri maakuntaa ja television ajankohtaisohjelmat ovat täynnä vaaleja. Suomalaisiin vaaliperinteisiin kuuluvat myös erilaiset vaalipaneelit. Erittäin onnistuneen, mielenkiintoisen ja ajankohtaisen paneelin järjesti Uudessakaupungissa paikallinen nuorisovaltuusto viime maanantaina.
Kansanedustajaehdokkaille esitetyt kysymykset olivat nuorten itsensä käsialaa, eikä ehdokkaita päästetty helpolla. Illan aikana puhuttiin paljon arvoista, mutta käytiin läpi myös hyvin konkreettisia asioita, kuten vaikka äänestysikärajan alentamista kuuteentoista ikävuoteen. Luonnollisesti paljon puhuttiin myös ilmastonmuutoksesta.
Nykynuoret ovat fiksua porukkaa. He haluavat vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu, millaisia mahdollisuuksia heille annetaan vaikkapa koulutusjärjestelmän kautta. Esimerkiksi Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, Sakki ry, nostaa omissa vaaliteemoissaan esille koulutuksen laadun sekä oppivelvollisuuden laajentamisen 19 vuoden ikään tai toisen asteen opintojen päättymiseen asti. Liiton teemoihin kuuluu myös mm. elinikäisen oppimisen avaintaitojen opettaminen nuorille, opiskelijoiden toimeentulon parantamisen sekä terveysliikunnan saaminen osaksi ammattioppilaitostenkin arkea.
Myös Suomen Lukiolaisten Liitto on listannut omat vaalitavoitteensa. Lukiolaiset haluavat, että opetuksen laatu turvataan ja puututaan koulujen eriarvoistumiseen. He haluavat myös maksuttoman toisen asteen koulutuksen, lisäeuroja mielenterveyspalveluihin sekä elinkelpoisen maapallon myös tuleville sukupolville.
Ihan oikeutettuja vaatimuksia kaikki. Nuorten kantama huoli tulevaisuudesta on täysin todellista, eikä siihen missään nimessä pitäisi suhtautua väheksyen.
Meillä on hieno vaalijärjestelmä, saamme äänestää itsenäisesti, kenenkään häiritsemättä haluamaamme ehdokasta. Reilun viikon päästä tiedämme ketkä ovat meidän valitsemat, uudet kansanedustajat.
Mutta valituksi tulevilla on valtava vastuu. Kaikkien toiveita on mahdotonta toteuttaa, siihen eivät tämän maan rahat eivätkä rahkeet riitä. Itse toivon, että kansanedustajilla olisi aiempaa enemmän kanttia katsoa vaalikauden yli, sinne missä on tämän nuorison tulevaisuus.
Maija Ala-Jääski
toimittaja