Pääsiäinen osuu tänä vuonna myöhäiseen ajankohtaan ja kevät on edennyt vauhdilla viime päivinä. Leskenlehdet täplittävät terhakkaasti ojien pientareita, jotka vielä reilu kuukausi sitten olivat lumen peitossa.
Monille tulevat pyhäpäivät merkitsevät ennen kaikkea vapaa-aikaa ilman tarkkoja aikatauluja. Kevätsiivous mökin tai kodin pihalla on suomalainen pääsiäisperinne siinä missä mämmi ja suklaamunatkin.
Haravointi on palkitsevaa puuhaa, ja kroppakin kiittää pihalla huhkimisesta. Ei tarvita sykemittaria todistamaan, että kevätsiivous on tehokasta liikuntaa. Kaivaminen, lapiointi, ja kuokkiminen vahvistavat lihaksia ja ripeä haravointi käy kestävyystreenistä.
Hyötyliikunta on hieno juttu, mutta pääsiäisenä saa myös vain olla ja pitkästyä. Aina ei tarvitse olla tekemistä. Kasvatustieteilijä ja filosofi Juha T. Hakala muistutti viime vuonna ilmestyneessä Tylsyyden ylistys -kirjassaan, että tylsistyminen on luovuutta ylläpitävä ja ruokkiva tunne.
Informaatioähkyyn paras lääke on keväisessä luonnossa kävely. Tietokone ja älypuhelin hallitsevat arkeamme, ja harva rohkenee tai edes haluaa niitä sulkea. Hiljaisuus pelottaa ja sosiaalisen median virrasta irrottautuminen saa tuntemaan olon ulkopuoliseksi.
Silti juuri hiljaisuus ja tapahtumattomuus kiehtovat. Siitä kertoo esimerkiksi hiljaisuuden retriittien suuri suosio. Ihmisillä on tarve pysähtyä. Retriitti voi olla järjestetty, mutta rauhaa kaipaavat voivat järjestää sellaisen itselleen kotonaankin.
Hiljaisuudesta on jo pitkään ennustettu myös matkailutrendiä. Uudenkaupungin seudulla hiljaisuutta ja luonnonrauhaa ei tarvitse hakea muualta, vaan sitä on tarjolla ilmaiseksi lähimetsissä ja -rannoilla.
Pihan kevätsiivous ja hiljaisuuden retriitit ovat pääsiäisperinteitä siinä missä mämmikin.