Tänään Eurooppa-päivänä alkaa EU-vaalien loppukiri. Suomessa kansalaisten kiinnostus eurovaaleja kohtaan vaatiikin herättelyä, sillä vaaliväsymystä pukkaa ja kotimaan hallitusneuvottelut vievät huomiota EU-vaaleista.
Euroopan ja maailman tilanne on muuttunut rajusti vuodesta 2014, jolloin vaalit viimeksi järjestettiin. Tunnelma on jännittyneempi ja sekasortoisempi kuin ehkä koskaan EU-vaalien alla.
Britannian ero EU:sta tuo epävarmuutta ja brexitin kohtalo ja vaikutukset luovat epävakautta. Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset jakavat mielipiteitä.
Yhtenäinen Eurooppa ei ole itsestään selvä asia, vaikka sille olisi juuri nyt tilausta suurvaltapolitiikan puristuksessa. Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina jyräävät, ja Euroopan haasteena on säilyä vetovoimaisena.
Suomella on kokemus EU-parlamentista 25 vuoden ajalta. Kansainvälisyys on lisääntynyt ja arkipäiväistynyt, mutta silti monet kokevat EU:n etäisen ja vieraana.
Miksi pitäisi äänestää? EU:ssa säädetään lakeja ja päätetään talouteen, ympäristöön, ja turvallisuuteen vaikuttavista asioista, jotka vaikuttavat arkeemme. Sananvapaus, tasa-arvo, demokratia ja ihmisoikeudet ovat arvoja, joita suomalaistenkin on syytä olla mukana vaalimassa.
Yhteinen parlamentti on ajanut paitsi kaupunkien myös maaseudun asioita. Mielikuvamme EU:sta liittyvät usein Brysselin tornitaloihin, vaikka yhtä ne voisivat olla vaikkapa vakkasuomalaisissa kylätaloissa, joita on kunnostettu EU-rahoituksen turvin.
EU:ssa ja sen toimintatavoissa on paljon parannettavaa, kuten esimerkiksi kahden hallintokaupungin Brysselin ja Strasbourgin ylläpitäminen. Tehokkuutta tarvitaan byrokratian tilalle.
Yhtenäisen Euroopan tulevaisuuden ratkaisevat äänestäjät. Suurin uhka vaaleissa on EVVK-ryhmä eli he, jotka ajattelevat vaaleista, että ei voi vähempää kiinnostaa.
Yhtenäinen Eurooppa ei ole itsestään selvä asia.