Luonto
Maija Karala

Hämähäkin verkko on kuolemanloukku lentäville hyönteisille. Kaikkiaan maailman hämähäkkien arvioidaan syövän jopa 880 miljoonaa tonnia hyönteisiä vuodessa. Mutta jos verkko on niin ovela ansa, miksi hämähäkki ei tartu siihen itse?

Kyllä se tarttuukin, kuuluu vastaus. Jos joku julman uteliaisuuden puuskassa pyydystäisi hämähäkin ja heittäisi sen vauhdilla omaan verkkoonsa, onneton kahdeksanjalkainen olisi aivan yhtä loukussa kuin kärpänen.

Hämähäkki kuitenkin liikkuu verkossa varoen ja tuntee sen kuin omat taskunsa – itsehän se on sen kutonut.

Esimerkiksi tuttuja rattaanmuotoisia verkkoja kutovilla ristihämähäkeillä eli ristikeillä vain osa verkosta on tahmea. Seitin perusrungon muodostavat puolat ovat liimattomia, ja niitä myöten hämähäkki voi kipitellä turvallisesti. Niitä spiraalimaisesti kiertävä lanka sen sijaan on tahmeiden liimapisaroiden peitossa.

Verkko voi vaikuttaa hämähäkin kokoon nähden valtavan suurelta ja monimutkaiselta. Olisi helppo ajatella, että verkko on hämähäkin elämäntyö, tai peräti aarre joka periytyy hämähäkkipolvelta toiselle.

Ei suinkaan. Itse asiassa tahmeat langat kuivuvat nopeasti ja alkavat menettää pyyntitehoaan. Ristihämähäkit syövät vanhan verkkonsa joka päivä, sulattelevat jonkin aikaa tätä epätavallista ateriaa ja kutovat sitten uuden. Aikaa koko urakkaan uppoaa vain muutama tunti.

Juuri tästä syystä ristihämähäkkien verkoissa ei näykään roskia ja kuolleita ötököitä, joita toisinaan on suuriakin määriä muiden hämähäkkien kyhäelmissä. Jos rattaanmuotoinen verkko on roskainen ja rikki, on sen omistajalle todennäköisesti käynyt kalpaten.

Ristihämähäkkien maailmassa mestarikutojia ovat kookkaat naaraat. Koiraat ovat paljon pienempiä, eivätkä ne jouda istumaan verkossa, sillä ne omistavat elämänsä parittelukumppanin etsimiseen. Kun mielitetty viimein löytyy, se onkin koiraan viimeinen teko: usein naaras syö koiraan lemmenleikkien päätteeksi.

Hämähäkkien maailman karussa logiikassa syödyksi tuleminen ei ole tappio. Kun naaras saa parittelun ohella tukevan aterian, se jaksaa laskea enemmän munia. Menehtynyt isä saa enemmän poikasia kuin sellainen, joka lähti naaraan verkosta vahingoittumattomana.

Ristihämähäkkien maailmassa mestarikutojia ovat kookkaat naaraat.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 23.5.2019 julkaistusta lehdestä