Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan tarvitsee myös henkistä ravintoa. Vain niin kaupunki voi elää sekä aineellisesti että henkisesti hyvin.
Näin pääministeri Juha Sipilä pohti kulttuurin merkitystä juhlapuheessaan Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlassa kaksi vuotta sitten. Sipilä kiitti juhlivaa kaupunkia upeasta kulttuuriperinnöstä, jonka se on vuosisatojen ajan luonut asukkailleen ja koko kansakunnalle.
Suuria sanoja, joille löytyy katetta historiasta, mutta entä tulevaisuudessa?
Uusikaupunki perusti juhlavuotenaan kulttuurirahaston ja myönsi sille 100 000 euron pääoman. Viime vuonna valtuusto päätti sen liittämisestä osaksi Varsinais-Suomen kulttuurirahastoa, joka kokoontui tällä viikolla Uuteenkaupunkiin.
Vuosijuhlassaan se julkisti 1,2 miljoonan apurahojen saajat. Niiden joukossa ei ollut yhtään uusikaupunkilaista, mutta en tiedä, oliko hakijoitakaan.
En halua olla nurkkakuntainen, mutta toivottavasti jatkossa rahaston varat kantavat myös paikallista hedelmää. Kilpailu apurahoista on todella kovaa. Tänä vuonna hakemuksia tuli 939, ja niistä vain noin 11 prosenttia läpäisi seulan.
Uudenkaupungin valtuustossakin puhutaan ensi viikolla kulttuurista, kun asialistalla on esitys Pentti ja Anne Siivosen säätiön perustamisesta. Kysymys on kalantilaisten Siivosten mittavan taidekokoelman vaalimisesta.
Kaupunki saa Siivosilta arvokkaan lahjoituksen ja nyt sen on kiitosten lisäksi huolehdittava siitä, että esineistölle löytyy paikka, jossa se on kuntalaisten ja matkailijoiden nähtävissä. Sellainen löytyi Kalantitalosta, jonne aiotaan rakentaa näyttelytila.
Kaupunki antaa säätiölle sen perustamiseen tarvittavan pääoman 50 000 euroa. Kaupungin talousarvioon on varattu myös 60 000 euroa Kalantitalon kunnostamiseen. Uusikaupunki rahoittaa säätiötä tänä vuonna yhteensä 110 000 eurolla.
Ei ole mikään yllätys, että hanke ei ole saanut osakseen pelkkää myötätuulta. Määrärahoille on tarvetta jo ennestään monissa kohteissa. Esimerkiksi 30-vuotisjuhliaan viime talvena viettänyt kulttuurikeskus Crusell on korjauksen tarpeessa, vaikka saikin hyvän päivityksen syntymäpäiväjuhliinsa uusikaupunkilaisen sisustussuunnittelija Tuija Talvitien käsissä.
Pääkirjasto on odottanut vuoroaan pitkään ja rahaa tarvitaan myös palkitun ja hyvämaineisen Uudenkaupungin museon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Kulttuuri ei rajoitu pelkästään seiniin. Pari vuotta sitten kultuurikoordinaattorin tehtävistä eläkkeelle siirtynyt Rauno Melos sanoi lähtöhaastattelussaan Uudenkaupungin Sanomissa, että lapsiin ja nuoriin pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän.
Hänen sanomansa kuulostaa erittäin ajankohtaiselta juuri nyt, kun lukee viime aikojen uutisia uusikaupunkilaisten kouluikäisten pahoinvoinnista ja tukihenkilöiden tarpeesta koulussa.
Uudet koulutilat, uimahalli ja monitoimihalli eivät yksin riitä. Tarvitaan ideoita siitä, miten kaupunki voi vapaa-ajan palveluissaan tukea nuorten hyvinvointia ja elämänhallintaa.
Kulttuurirahaston vuosikokouksen teemana oli tänä vuonna rakentava vuorovaikutus. Uudessakaupungissa on tilausta kulttuuripoliittiselle illalle, jossa kulttuurialojen toimijat, kuntalaiset ja päättäjät voisivat yhdessä pohtia ja ideoida tulevaisuutta. Rahaa ei ole rajattomasti.
Eija Eskola-Buri
päätoimittaja