Nuoretko laiskoja lajittelijoita?

0

Nuoret ovat järjestäneet Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa viime aikoina tempauksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Siksi Vantaan Energian maaliskuussa työpaikoille suunnatun jätteiden lajittelua koskevan kyselyn tulos hieman yllättää: yli tuhannen vastaajan joukossa laiskimpia lajittelijoita olivat 18–24-vuotiaat, aktiivisimpia 55–65-vuotiaat.

Yhden kyselyn perusteella ei toki voi vetää isoja johtopäätöksiä, mutta ainakin sen, että työsarkaa riittää vielä kierrätyksen edistämisessä.

Novidan Uudenkaupungin toimipisteessä vietettiin viime viikolla ympäristöpäivää. Sen yksi tarkoitus oli havainnollistaa, mitä jokaisen yksilön arkisilla ratkaisuilla on merkitystä luonnon kiertokulussa. Novida on myös mukana Sitran rahoittamassa Kiertotalous tutuksi -hankkeessa.

Lasin, paperin, pahvin ja metallin lajittelu on monelle arkipäivää, mutta ympäristöpäivä osoitti, että muovin lajittelussa on vielä paljon opittavaa.

Koulujen merkitystä ei ympäristöasenteiden avartamisessa voi vähätellä. Kansalaisaloite.fi-palvelun aloitteessa ehdotetaan jopa, että ilmasto-oppia ryhdyttäisiin opettamaan peruskoulussa uutena oppiaineena.

Vantaan Energian kyselyn mukaan suomalaisten innostus lajitella ja kierrättää on suurempi kotona kuin työpaikoilla. Ei kuulu mun tehtäviin -asenne on edelleen suurin jarru ympäristötekojen tiellä.

Välinpitämättömyys näkyy esimerkiksi kaduille heitetyissä tupakantumpeissa. Tumpit ovat edelleen yksi maailman yleisin roska. Tumppien maatuminen kestää jopa parikymmentä vuotta, ja niistä irtoaa myrkkyä vesistöihin ja maaperään.

Auttaisiko, jos kaupunkiin saataisiin lisää roskiksia?

Suomalaiset kierrättävät innokkaammin kotona kuin työpaikoilla.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here