Nelivuotinen valtuustokausi on edennyt puoliväliin, ja valta vaihtuu osittain Uudessakaupungissa. Tässä ei ole mitään yllättävää, sillä niin oli sovittu poliittisten ryhmien kesken vaalien jälkeen kaksi vuotta sitten.
Puheenjohtajat tulivat valituiksi yksimielisesti, mikä antaa heille vahvan mandaatin hoitaa tehtäviään. Jaana Vasama jatkaa valtuuston puheenjohtajana ja Jaana Reijonsaari-Korsman valittiin nyt uudeksi kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.
Paikallista poliittista historiaa on, että molemmat puheenjohtajuudet menivät naisille. Heitä yhdistää paitsi puoluetausta myös sama etunimi.
Puheenjohtajan tehtäviä naiset ovat hoitaneet Uudessakaupungissa toki ennenkin, mutta harvinaisempaa on, että ykköspaikoilla on samaan aikaan kaksi naista.
Nykyisessä valtuustossa naiset ovat vähemmistönä, kun 43 valtuutetusta 16 on naisia. Seuraavat pari vuotta näyttävät, tuoko naisten tuplapuheenjohtajuus uusia tuulia päätöksenteon kulttuuriin Uudessakaupungissa. Olennaista on, että molemmat naiset ovat päteviä, motivoituneita ja sitoutuneita tehtäväänsä.
Uusi puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman toivoi kaupungin päätöksentekoon avoimuutta. Valmisteilla olevista asioista on suotavaa keskustella, ja niistä pitää kertoa kuntalaisille.
Hyvää on se, että uusi puheenjohtaja otti asian esille, mutta huonoa se, että itsestään selvästä asiasta pitää yhä edelleen muistuttaa.
Avoimuuteen velvoittaa jo kuntalakikin. Viranomaisella on velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa kuntalaisille. Tärkeää on muistaa, että viestintä lähtee kuntalaisten tarpeista, ei organisaatiosta.
Uusikaupunki on viime aikoina lisännyt vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa muun muassa kuntalaiskyselyillä, mikä on hyvä asia. Avoimuuden edistämiseen tarvitaan niin päättäjiä kuin viranhaltijoitakin.