Oma polku

0

Ammattiopisto Novidassa ja Uudenkaupungin lukiossa juhlittiin valmistujaisia viime viikolla iloisissa tunnelmissa. Juhlahumusta on siirrytty arkeen, ja monilla nuorilla on edessään työpaikan tai jatko-opiskelupaikan hakeminen.
Viime viikolla julkistetussa uudessa hallitusohjelmassa on monia koulutukseen liittyviä investointeja.
Ammattikorkeakoulujen rahoitus kasvaa 20 miljoonalla eurolla vuodessa, ja kunnat saavat rahaa ammatillisen koulutuksen lisäopettajien palkkaamiseen.
Investoinnit ovat saaneet osakseen enimmäkseen tyytyväisiä kommentteja. Sen sijaan päätös pidentää oppivelvollisuutta 17:sta 18 ikävuoteen vuoteen jakaa opetusalan asiantuntijoidenkin mielipiteitä.
Oppivelvollisuuden pidentämisen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä. Tavoitteena olisi saada mahdollisimman moni peruskoulun päättävä hakeutumaan jatko-opintojen pariin.
Viime vuoden keväänä peruskoulunsa päättäneistä uusikaupunkilaisnuorista noin puolet valitsi lukio-opinnot ja puolet hakeutui ammatillisten opintojen pariin.
Liian moni nuori jättää opintonsa kesken ammattikoulussa. Pakkokeinot tuskin ratkaisevat ongelmaa kerralla, mutta opettajaresurssien lisääminen ainakin mahdollistaa lisää tukea nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllisempää tukea opintoihinsa.
Uudenkaupungin Sanomien yleisönosastossa käytiin tänä keväänä keskustelua ammattikoulutuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Novidan apulaisrehtori ja pedagoginen rehtori sekä LSKKY:n kuntayhtymäjohtaja kertoivat omassa kirjoituksessaan muun muassa siitä, miten koulussa on lisätty yhteisöllisyyttä. Oppijoita ei jätetä yksin, he vakuuttivat.
Nuoria kannustetaan jatkamaan opintojaan, ja Novidassa siinä työssä on osittain myös onnistuttu. Silti moni nuori ei jaksa, ja jää ajelehtimaan koulu- ja työelämän ulkopuolelle.
Keskeyttäneitä Novidassa oli viime lukuvuonna noin 7–8 prosenttia eli noin 30-40 opiskelijaa. Heistä arviolta puolet on 18 vuotta täyttäneitä.
Joillekin keskeyttäminen voi olla hyväkin valinta, jos opinnot eivät kertakaikkiaan maistu ja ala tuntuu väärältä.
Keskeyttämisen taustalla on usein vaikeuksia elämänhallinnassa.
Tuoreen selvityksen mukaan osalla uusikaupunkilasinuorista on ahdistuneisuutta, masennusta, parisuhde- ja perheongelmia, tarkkaavaisuuden häiriöitä sekä päihdeongelmia ja itsetuhoisuutta.
Syrjäytyminen ei näy päälle. Kaikki nuoret eivät ole sosiaalisia ja moni kokee ulkopuolisuutta ja epäonnistumista, vaikka olisi menestynyt hyvin koulussa. Pahimmassa tapauksessa se johtaa eristäytymiseen.
Oppivelvollisuusiän pidentäminen ei todellakaan tuo ratkaisuja näihin ongelmiin. Onneksi täällä on reagoitu tilanteeseen ja kaupunginhallitus myönsi keväällä rahaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja uusien resurssien palkkaamiseen.
Suuri askel oman polun löytämisessä voi olla pienestä kiinni. Kuten siitä, että nuoren vierellä on aikuinen, joka rohkaisee, kannustaa ja kuuntelee.
Eija Eskola-Buri
päätoimittaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here