että Pakkahuoneen kahvilassa asiakkaat saavat halutessaan lainata pieniä vesipistooleja. Niillä voisi sitten ampua niitä raivostuttavia, julman näköisiä naakkoja. Niiden kanssa saa aina nahistella pullasta ja kahvilusikalla nakeltu vesi ei oikein osu. (Klapeja en uskalla näin julkisesti ehdottaa, vihertävät ihmiset suuttuvat…)
että uusikaupunkilaiset puhaltaisivat samaan hiileen tai edes samaan hiillokseen tai edes samaan suuntaan eivätkä nahistelisi. Täällä väännetään ja veivataan ikuisuuksia kättä eri asioista. Niin kuin keskustelu tuosta SiHystä eli sivistys- ja hyvinvointikeskuksesta. Jotkut haikailevat edelleen nykyisten rakennusten säilyttämistä. (Mahtavatko he tietää, kuinka kylmiä ja epäkäytännöllisiä ovat esimerkiksi yläaste ja lukio, kysyy nimimerkki kahden kouluja käyneiden tyttärien äiti.) Mutta eteenpäin, ei saa junnata paikoillaan. Rakennetaan tulevaa, eikä yritetä kullalla ja timanteilla kuorruttaa epätoivoisesti mennyttä. Kaikki vanha ei todellakaan ole säilyttämisen arvoista. (Ja hei, pikku vinkki: kuntapäättäjät tekivät yksimielisen päätöksen historiallisesta rakennushankkeesta jo iäisyys sitten.)
että käyttäisimme enemmän paikallisia palveluja, ostaisimme tarvitsemaamme tavaraa enemmän täältä ja tukisimme enemmän kotikaupunkimme vireyttä ja elinvoimaa. Jos matkailijat ja mökkiläiset arvostavat ja kiittävät kaupunkimme tarjontaa, niin ehkä meidän myös pitäisi havahtua. Ei ruoho ole vihreämpää aina aidan toisella puolella.
että nauttisimme kaupungin rustaamista kukkaistutuksista. Erityisesti olen ihastunut näihin isoihin, harmaihin kukkapurkkeihin, joita on torilla ja Alisellakadulla. Ne ovat aivan ihania. Kaupunki on koristellut kaupunkiamme nyt enemmän kuin aikaisemmin tai ainakin siltä tuntuu. Raikuvien aplodien paikka. Kauneus piristää aina.
että ympäri kaupunkia olevia tuoleja vähennettäisiin. Mainio idea, mutta onkohan niitä nyt liikaa. Varsinkaan, jos ei ole takeita, että ne kestävät istumista. (Voivat kuulemma todella pettää.) Tai sitten voisi kaupungin laidoille laittaa selventävän kyltin, jotta kaikki turistit ja kulkijat tietävät, mistä täällä on kysymys. (Ne rumat ja rikkinäiset voisi kyllä kerätä pois.)
että näkisimme kaupunkimme kauneuden, viihtyisyyden, asumisen ja asioimisen helppouden. Olisimme julkisesti ylpeitä erinomaisesta kotikaupungista, Uudestakaupungista. Meille kaupunkilaisille voisi syöttää puolipakolla vaivihkaa vaikka jotain positiivisuusliuosta, ettemme aina vinkuisi ja valittaisi. Joten miten olisi vesilaitos?
Eija Isotalo
toimittaja