Takana oli kesän kuumin päivä ja yö. Kesäyöstä oli nautittu mökin terassilla pitkään ja hartaasti, niinpä aamulle suunniteltu kauppareissu siirtyi iltapäivän puolelle. Kun viimein olimme saaneet vaatteet niskaan ja kauppakassit kasaan, kuului oven takaa yllättäen miehen ääni.
– Päivää taloon, huuteli tuntematon nuorimies.
Vähemmän olisin hämmästynyt jos pihalla olisi pyörinyt esimerkiksi karhu, sillä mökillemme ei niin vain poiketa, vaan sinne pitää käytännössä eksyä. Ja siitähän tässä olikin kyse, nuorukainen oli eksyksissä, kirjaimellisesti ihan pihalla.
Hän oli ollut muutaman kaverinsa kanssa mökkeilemässä yhden kaverin vanhempien omistamalla mökillä. Ilmeisesti mökillä oli aika käynyt pitkäksi joten kaverukset olivat päättäneet lähteä virkistäytymään ns. paikalliseen. Tässä tapauksessa lähibaaria edusti lomakylä, minne on matkaa noin kymmenen kilometriä. Reissu oli taitettu polkupyörillä ja ilmeisen huonolla paikkatiedoilla varustettuna, koska jo menomatkalla seurue oli ajanut harhaan useamman kilometrin verran.
Lomakylästä kaverusten matka oli jatkunut johonkin mökille ja sinne mökkipihallemme pöllähtänyt nuorukainen kertoi nukahtaneensa. Sen sijaan muu seurue oli, tavalla tai toisella, saanut hommattua itsensä takaisin lähtöruutuun. Tämä kaikki oli siis tapahtunut edellisenä päivänä.
Aamulla hieman krapulainen nuori mies oli sitten noussut pyörän selkään ja lähtenyt polkemaan takaisin kaverinsa mökille. Suunnistamisen apuna hänellä oli kännykän karttaohjelma. Mutta pääkaupunkiseudun kasvatille ei juolahtanut mieleen, että karttaohjelmat ja navigaattorit eivät välttämättä toimi Itä-Suomen puskissa. Ne saattavat johtaa jopa harhaan. Lisäksi kun lähtee tuntemattomille seuduille seikkailemaan, olisi hyvä tietää muutakin kuin kaverin sukunimi ja mökin ulkoväri. Esimerkiksi mökin tarkka osoite olisi ihan jees. Maaseudulla tiet ovat teitä, polkuja, kujia, mutta eivät katuja. Jos siis etsit Järvikatua, saat etsiä aika pitkään.
Ennen kuin eksynyt juhlija tupsahti meidän pihalle, oli hän oman kertomuksensa mukaan ajellut hiekkateitä ristiin rastiin tunti kaupalla, mennyt saman puusillankin yli ainakin kahdesti. Kännykästä oli akku loppunut aikoja sitten ja nyt oli loppu myös miehen usko.
Selvitettiin sitten yhdessä mökkikaverin yhteystiedot ja soitettiin hänet hakemaan rättiväsynyt nuorukainen oikeaan osoitteeseen.
Tosin kyseiselle mökille olisi enää ollut matkaa vain vaivaiset 800 metriä.
Tarinan opetus on, että jos olet eksyksissä tai edes vähän epävarma oikeasta reitistä, niin soita heti ja pyydä apua. Ennen kuin siitä kännykästä loppuu se akku.
Maija Ala-Jääski
toimittaja