Jättimäiset perhostoukat

0
Horsmakiitäjän toukka pyörätiellä. Kuva: Maija Karala

Maija Karala

Näihin aikoihin somen luontoryhmissä kysellään usein nimeä hämmästyttävän kokoisille toukille, joita löytyy joko kasveista tai vaeltelemasta teiltä ja pihoilta. Juuri nyt liikkeellä on useita lajeja jopa yli kymmensenttisiä perhostoukkia, jotka tosiaankin pistävät silmään.

Ärhäkän punaiset ja tärpätiltä tuoksahtavat toukat kuuluvat puuntuhoojalle. Se on iso harmaa yöperhonen, joka nimestään huolimatta ei ole mikään hirmuinen metsätuholainen. Puuntuhoojan toukat elävät puuta syöden, mutta yleensä iäkkäissä, jo valmiiksi vioittuneissa puissa. Niiden suosikkiruokaa on raitapaju.

Suuret ruskeat ja vihreät toukat, joiden peräpäässä on piikki ja kuviointina joko silmätäpliä tai viistoja juovia, kuuluvat kiitäjäperhosille. Niistä tavallisimmat horsma- ja matarakiitäjän toukat ruokailevat usein maitohorsman lehdillä. Syreenikiitäjä suosii puutarhojen syreenejä ja pensasangervoja. Muiden kiitäjien toukkia voi tavata eri lehtipuilla ja männyllä.

Kiitäjäntoukista kasvaa suuria ja kauniita yöperhosia. Niiden erikoistaito on pörrätä kukkien edessä paikallaan kuin kolibrit.

Puuntuhoojan ja kiitäjien toukille on yhteistä se, että täyteen kokoon kasvettuaan ne jättävät kasvinsa ja ryhtyvät etsimään sopivaa koteloitumispaikkaa. Matka voi viedä ne kauaskin ja outoihin paikkoihin. Lopulta toukka kaivautuu maan alle tai pehmeään lahopuuhun ja jää sinne talveksi.

Mukava luontokokemus uteliaalle on kerätä ja kasvattaa näitä toukkia kotona. Maapohjaiseen purkkiin laitettuna ne pian kaivautuvat ja valmistautuvat talvenviettoon.

Puuntuhoojan toukka tekee itselleen silkkisen kammion ja nukkuu talven toukkana, kun taas kiitäjät muodostavat heti ruskean kotelon, joka tuo mieleen avaruusolennon.

Paras paikka toukkien talvettamiseen on jääkaappi tai muu tasaisen viileä tila. Ulos jätettynä purkin pieni maatilavuus jäätyy ja sulaa toistuvasti, mikä todennäköisesti tappaa toukan. Huoneenlämmössä taas toukan vuosirytmi menee sekaisin.

Huhti-toukokuussa on aika nostaa purkki suojaisaan paikkaan ulos ja avata kansi. Aikanaan esiin kömpii aikuinen perhonen. Se on aina yhtä hieno kokemus, teki sen kuinka monta kerta hyvänsä.

Kiitäjäntoukista kasvaa suuria ja kauniita yöperhosia.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 15.8.2019 julkaistusta lehdestä

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here