Käätyjärven kiertäjät

0

Merenrantakaupunkina Uudellakaupungilla ja uusikaupunkilaisilla on myös upea mahdollisuus elää järvien tuntumassa. Meillä on keskustassa kaksi järveä ja kai tuota Pietolanlahteakin jo voi järveksi tai ainakin lammikoksi kutsua. Ja mikä hienointa, niin meren kuin näiden kaikkien järvienkin läheisyydessä kulkee erilaisia kävelyreittejä.

Kaikki me jo varmaan olemme huomanneet, miten upea tuosta Kaupunginlahden rannasta tuli. Merenrannasta voi nauttia kävellen myös mm. Sorvakossa, Ykskoivussa, Santtiossa, Janhualla, Kaunisrannassa, ihan tässä keskustassa ja asuinalueiden läheisyydessä siis.

Oma suosikkini näistä vedenrantareiteistä on Käätyjärvi. Meitä Käätyjärven kiertäjiä on muuten aika paljon. Kiertää sitä järvenrantaa mihin aikaan tahansa, niin yleensä reitillä tapaa muitakin. Aamulla ennen töihin lähtöä kiertäessä vastaan kävelevät aikaisin heräävät eläkeläiset sauvoineen tai läheiseltä autotehtaalta yövuorosta kotiinsa palaavat reppuselkäiset miehet.

Etenkin keväällä törmää aamulenkillä usein lintuja tarkkailemaan lähteneisiin kuntoilijoihin. Itse kun erottaa vain sen, onko lintu vesilintu tai pikkulintu, on mukavaa haastatella näitä luonnon asiantuntijoita. Vähän myöhemmin aamulla liikkeellä ovat koiran ulkoiluttajat tai tosiliikkujat, jotka ehtivät yleensä tulla vastaan parikin kertaa oman kierroksen aikana.

Viime vuosina järvellä kalastaminen on yleistynyt ja lähes joka kerta kierroksella tapaa myös kalamiehiä. Usein kalamiehet puhuvat jotain itäistä kieltä, mutta tuskin kertaakaan on tarvinnut kävellä ohi ilman reipasta tervehdystä. Ahvenia tuntuvat ainakin saavan.

Käätyjärven historia on ihan mielenkiintoinen, se tehtiin tähän kokoonsa ja muotoonsa oikeastaan vasta runsaat 50 vuotta sitten, kun lannoitetehtaalle tarvittiin paljon makeaa vettä, eikä makean veden allas vielä ollut makeutunut. Veden pintaa nostettiin patoamisen ja pumppaamisen avulla yli kaksi metriä ja veden alle jäi useita hehtaareita metsää ja peltoa.

Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten Käätyjärvessä oli kelluvia saaria, joissa kasvoi jopa puita. Tuulen mukana saaret sitten siirtyivät järven laidalta toiselle. Myöhemmin järvi ruopattiin ja saaret poistettiin.

Viime kesänä me Käätyjärven kiertäjät saimme rannalle myös kaupungin liikuntatoimen ulkokuntoiluvälineet. Kävelykierroksen yhteydessä voi vahvistaa vielä mm. käsi-, vatsa- tai jalkalihaksia. Tuskin on missään muualla sellaisia maisemia kuntosalilla!

Todellisia Käätyjärven kiertäjiä varten on Hakametsän asukasyhdistys järjestänyt jo vuosia leikkimielisen kilpailun siitä, kuka kiertää järven kesäkaudella useimmin. Rantakoivussa olevan postilaatikon vihkoon saisi kirjoittaa nimensä, aina kun sen ohittaa.

Vaikka kaupunki onkin hoitanut kävelytietä hyvin ja mm. siistinyt järvenrannan ruovikkoa, olisi meillä järven kiertäjillä yksi toive. Se Suomen valoisa kesä kun on lyhyt, niin Käätyjärven kiertäminen loppuu kokonaan syksyn ja talven tullen, ainakin meiltä työssä käyviltä. Järven ympäri kiertävä kävelypolku tarvitsisi ehdottomasti valaistuksen, jotta tämä uskomattoman kaunis lähiliikuntapaikka olisi käytössämme myös pimeinä kuukausina.

Mari Jalava
museonjohtaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here