Mitä merkitystä vuonna 1721 solmitulla Uudenkaupungin rauhansopimuksella on vuonna 2019?
Tähän kysymykseen saamme vastauksia tänään ja huomenna järjestettävässä Rauhan Symposiumissa Uudessakaupungissa. Toista kertaa järjestettävässä tapahtumassa on mukana kovan luokan puhujia, jotka taustoittavat asiaa niin historian, nykyisyyden kuin tulevaisuudenkin näkökulmasta.
Viimeksi esille nousivat muun muassa ekologiset ongelmat, jotka eivät vielä tuolloin olleet yhtä suuri yhteinen kansallinen ja globaali puheenaihe kuin nyt. Sodat, terrorismi ja vihapuhe eivät ole maailmasta vähentyneet, ja tilausta Rauhan Symposiumille on enemmän kuin koskaan.
Rauhantyö on laaja käsite, se koskee paitsi valtioita myös tavallista ihmisten arkea. Tänään Crusellissa kuullaan näkökulmia väestön ikääntymiseen ja ruokapolitiikan vaikutuksesta turvallisuuteemme.
Ainutlaatuiseksi Uudenkaupungin kaksipäiväisestä tapahtumasta tekevät puhujat, mutta myös yleisö ja vuorovaikutus. Esitykset tulkataan suomeksi ja englanniksi, ja niitä voi seurata suoraan netistä. Tapahtuma on avoin kaikille.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jaana Vasaman luotsaama Rauhan Symposium on luonteva jatkumo täällä aikaisemmin järjestetyille Uudenkaupungin rauhan perintöä vaaliville tapahtumille, kuten Uudenkaupungin Lions-klubin Rauhansouduille.
Kahden vuoden kuluttua Uudenkaupungin rauhasta tulee kuluneeksi 300 vuotta. Vuonna 2006 rauhankaupungiksi julistautunut Uusikaupunki on juuri oikea paikka kokoamaan tänne alan johtavia tutkijoita, asiantuntijoita.
”Rauhantyö tarvitsee naisten panosta, kansalaisyhteiskuntaa ja vähemmistön roolien ymmärtämistä. Myös nuorten panos tulisi ymmärtää keskeisenä rauhantyölle”, kiteytti kansanedustaja Ilkka Kanerva osuvasti kaksi vuotta sitten järjestetyssä Rauhan Symposiumissa.
Ainutlaatuiseksi Rauhan Symposiumin tekevät puhujat ja se, että se on avoin kaikille.