Pariisin Ritz-Escoffier-keittokoulussa sommelier katseli minua pitkin ranskalaista nenänvarttaan: – Oletteko koskaan maistanut viiniä, madame? Olipa tyhmä kysymys, ajattelin, mutta vastasin reippaasti, että kyllä, kyllä. – Mitä viiniä olette maistanut, madame? sommelier halusi tietää. Ja minä kerroin pikapikaa Alkon tarjonnasta. Hän kääntyi sitten japanilaisten puoleen: – Suomessa ei kasvateta viiniä, eikä Japanissakaan. Mutta te, japanilaiset, osaatte maistella, koska Japanissa on hieno teekulttuuri, hän loihe lausumahan.
Olen havainnut viinimaissa kasvaneiden kehuvan vain oman maansa viinejä, mutta suomalaisten ei tarvitse pönkittää minkään maan viinejä, olemme vapaita nautiskelemaan antimia eri kulttuureista – kiitos Alkon. Todelliset viiniharrastajat ostavat ensin pullon ja päättävät sitten vasta mitä ruokaa he sen kanssa tarjoilevat. Me muut valitsemme viinit vasta sitten kun ruoka on jo uunissa.
Amerikkalainen viiniedustaja kyseli kerran kuinka moni suomalainen palauttaa viinipullon keittiöön, koska se ei sovikaan ateriaan. Olimme ymmyrkäisiä ihmetyksestä, sillä sellaista ei meillä kukaan tee. Hän opetti, että jos viini ja ruoka eivät sovi yhteen, niin vika on useimmiten kastikkeessa. Lihaa voi syödä valkkiksen kera ja kalaa punkun kanssa kuten norjalaiset tekevät. Kermaiset soosit ovat viinien ystäviä. Makeat kakut ja etikkaiset salaattikastikkeet viinin ”tappajia”.
Samainen herra opetti myös valitsemaan oikeat lasit. Jos on hapanta, nuorta viiniä, niin se muuttuu makeammaksi nautittuna laakeasta lasista. Kyse on siitä, missä kulmassa neste kaatuu makunystyröille. (Tämä pätee kaikkiin juomiin, myös teehen.) Siksi viini voi maistua erilaiselta pahvimukissa ja kahvikupissa.
Kirjoittelen ketunhäntä kainalossa. Olen ehdottanut viinishoppia Pakkahuoneen rantaan. ViiniIhoppi ei ole sama kuin viinAshoppi. Viinit kuuluvat ruokakulttuuriin eikä viiniväki örise Rauhanpuistossa. Kaupungissa toimii tiettävästi jopa kaksi viiniseuraa. Alkon mukaan viinejä juodaan määrällisesti vähemmän, mutta laadukkaammin.
Viinejä vaaditaan vapaasti myytäväksi marketeissa. Silloin viinishopit jäisivät harrastajille ja muut voisivat ostaa pahvitölkkinsä samalla kuin makkarat ja maidot. Terveysasiantuntijat vastustavat vapautta vimmatusti ja kannattajat vetoavat eurooppalaiseen tapakulttuuriin.
Elokuun loppuun asti ennätät käydä allekirjoittamassa adressin ”Viinishoppi Pakkahuoneelle” Pakkahuoneella ja puodissa, kirjastossa, Golfravintolassa, kenkäkauppa Alinassa tai netissä ”adressit.com”.
Pirkko Arstila
eläkkeellä oleva toimittaja