Kuljen selkä särkevällä mutkalla, sillä nukuin yökylässä kulahtaneella patjalla. Kaiken lisäksi sänky oli niin kapea, että olin kierähtää lattialle ja pää hukkui ylipehmeään tyynyyn. Koska suomalaiset alkavat hankkia kunnollisia sänkyjä? Suomalainen sijoittaa kodin elektroniikkaan ja komeaan löhösohvaan, mutta ei sänkyyn. Hällä väliä missä nukkuu, kunhan pääsee pitkäkseen.
Muistelin Emma Lusinaa, Hiun mammaani, joka teki kesäisin patjansa säkkikankaasta ja työnsi sen täyteen kaisloja. Kaislat olivat aluksi muhkuraisia ja koppuraisia, mutta kun siinä itseään kieritteli, niin loppukesästä kaislat pehmenivät. Meillä kotona oli sentään hetekat, ne kitisivät ja vieterit vinkuivat, mutta kansallissängyllämme, hetekalla, ei ollut kilpailijoita vuosikausiin.
60-luvulla tulivat laverisängyt ja niiden päälle kuului joko 20 sentin tai 30 sentin lahnanlitteä vaahtokumipatja. Lavereita markkinoitiin ”terveyssänkyinä” – Apua! Yleinen uskomus on yhä vieläkin, että vuoteen pitää olla kapea ja kova. Mannerheimkin nukkui askeettisessa kenttävuoteessa ikkuna auki vuodet ympäri. Tyynyn hän kuulemma paiskasi yöksi lattialle.
Vanhoilla päivillään äitini muksahteli lattialle kapeasta vuoteestaan tuon tuostakin, mutta ei suostunut vaihtamaan leveämpään patjaan, ”ihan turhaa, se vie tilaa”. Suomalaisten kotien ahtaus lienee perussyynä tähän kapeuteen, mutta ihminen nukkuu paremmin ja turvallisemmin leveässä vuoteessa – uskokaa pois!
Yhdysvalloissa on sänkyjen taivas. Leveitä, komeita, korkeita vuoteita. Hulppeita lakanoita ja tyynyjä kaiken kokoisia. Amerikkalaiset kauhistelevat suomalaissänkyjä, meillä hotelleissakin on usein vain 80–90 sentin vuoteita ja niiden päällä lättänä tyyny.
Koska patja ei näy, niin sillä ei voi elvistellä kuten autoilla ja nahkasohvilla, eivätkä ihmiset mielellään esittele makuuhuoneitaan. Mutta muutos on luvassa. Eräs yritys verhoilee ovelasti kalliit patjansa näyttävästi ruudullisiksi, jolloin jokainen vieras näkee, että oho – onpas täällä hienot sängyt! Niistä on tullut sänkymaailman mersuja ja audeja.
Jos selkää kolottaa, lonkkia särkee ja niska on jumissa, niin unohda uusi taulu-tv ja hanki kunnollinen sänky ja anatominen tyyny. Olo paranee, uni syvenee. Kun ihmispolo raskaan päivän päätteeksi oikaisee itsensä uuden vuoteensa poutapilvelle, jokainen nikama kiittelee. Nukkuja ähisee onnesta ja leijuu höyhensaarille.
Pirkko Arstila
eläkkeellä oleva toimittaja