Maija Karala
Tänä vuonna on tiedossa runsaasti tilhiä, sillä pihlajat ja marja-aroniat notkuvat marjoista. Nyt lintujen ei tarvitse vaeltaa marjojen perässä etelämmäs Eurooppaan, vaan tilhi- ja rastasparvia saadaan todennäköisesti ihailla Suomessa pitkin talvea.
Pihlaja eli viralliselta nimeltään kotipihlaja kuuluu Suomen alkuperäisluontoon. Sen oransseja marjoja syövät tilhien lisäksi esimerkiksi kottaraiset, rastaat ja varislinnut. Tiaisten ja punatulkkujen voi nähdä murskaavan marjoja päästäkseen käsiksi siemeniin. Olenpa nähnyt palokärjenkin apajilla.
Marja-aroniaa sen sijaan ei esiinny luonnossa lainkaan. Se syntyi vajaat sata vuotta sitten Venäjällä, kun kasvinjalostaja Ivan V. Mitšurini risteytti pohjoisamerikkalaisen musta-aronian kotipihlajan kanssa. Tuloksena olleita kasveja hän takaisinristeytti jälleen aronioiden kanssa, kunnes syntyi sopeutuvainen ja satoisa marja-aronia.
Voi tuntua yllättävältä, että niinkin erinäköiset kasvit kuin aronia ja pihlaja risteytyvät keskenään. Ne ovat kuitenkin melko läheisiä sukulaisia ruusukasvien heimon sisällä. Monien tuttujenkin viljelykasvien alkuperä on risteytyksissä. Esimerkiksi tavallinen sitruuna lienee peräisin sukaattisitruunan ja pomeranssin risteytymisestä. Suomalaisten ryystämä arabiankahvikin on alun perin kahden luonnonvaraisen kahvipensaslajin risteymä.
Marja-aronia maistuu eläimille, mutta jos niitä kasvaa pihlajien kanssa lähekkäin, pihlajanmarjat usein katoavat lintujen suuhun aikaisemmin. Ehkä pihlajan kirkkaampi väri on linnuille houkuttelevampi, tai sen pienemmät marjat helpompia niellä.
Suomessa marja-aronia on yleinen koristepensas. Pihlajan tapaan senkin marjat ovat aliarvostettua superfoodia. Marjoissa on runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja hivenaineita.
Sekä pihlajien että luonnonvaraisten aronioiden siemeniä levittävät pääasiassa linnut, joten marjojen makumaailma suoraan oksilta poimittuna on ihmisen suuhun melko ärhäkkä. Kirpeät ja happamat yhdisteet vetävät kasvot ruttuun. Molemmista saa kuitenkin maistuvia hilloja, hyytelöitä ja mehuja.
Ei muuta kuin marjoilla herkuttelemaan. Tänä syksynä niitä riittää niin ihmisille kuin linnuille.
Marjoissa on runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja hivenaineita.
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 26.9.2019 julkaistusta lehdestä