Mikä aiheuttaa autoilijoissa eniten pelkoa maanteillä? Syysiltojen hämärtyessä monen tielläliikkujan vastaus on, että hirvet ja peurat.
Pelko on ymmärrettävää, sillä peurakannan kasvu ja laumojen vaeltelu pelloilla ja teiden varsilla on jokaiselle autoilijalle tuttu näky. Monilla on kokemusta myös siitä, miten peura tai hirvi ilmestyy yhtäkkiä auton eteen. Ratin takana olevalle tulee epätoivoinen tunne, kun mitään ei ollut tehtävissä.
Tosiasiassa ainoa asia, miten autoilija voi tällaiseen tilanteeseen varautua, on vauhdin pitäminen maltillisena. Nopeusrajoituksia kannattaa noudattaa ja hirvieläimistä varoittavia liikennemerkkejä kunnioittaa, sillä ne on tehty vain ja ainoastaan autoilijoita varten.
Myös sääolosuhteet ja vuorokauden aika kannattaa ottaa huomioon. Tilastot kertovat, että eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu noin tunti auringonlaskun jälkeen.
Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle ennätykselliset 17 131 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirvilupia myönnettiin 1 724.
Tiellä liikkuvat eläimet pelottavat ihmisiä, mutta vähintään yhtä suuri vaaratekijä ovat ihmiset, jotka vaarantavat oman ja muiden turvallisuuden kaahailemisellaan.
Ajokäyttäytymisellä on iso vaikutus, ja siitä kuvaava esimerkki löytyy läheltä. Pyhämaantien varrella vedettiin puihin keltaista nauhaa, jonka toivottiin muuttavan eläinten kulkureittiä.
Peurat eivät niistä kuitenkaan välittäneet, mutta uusia onnettomuuksiakaan ei tapahtunut.
Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Osmo Luotonen arvioi, että syynä on autoilijoiden lisääntynyt valppaus alueella.
Eläimet pelottavat, mutta vähintään yhtä suuri vaaratekijä tie liikenteessä ovat ihmiset.