Monenlaisia mörköjä

0

Kansalaisten arkeen on syksyn tullen tunkeutunut monenlaisia mörköjä. Valitettavasti ne eivät ole Suomen miesten jääkiekon MM-joukkueen kapteenin Marko ”Mörkö” Anttilan kaltaisia positiivisia ilmiöitä.

Talousanalyytikkojen puheet kylmäävät, ja taantumasta puhutaan kuin se olisi jo todellisuutta. Päivä toisensa jälkeen ilmestyy uusia ennusteita ja käppyröitä, jotka vaikuttavat kuin Muumi-kirjojen Mörkö-hahmot. Alkaa vähän pelottaa.

Taikatalven sijaan edessämme saattaa olla pitkään jatkuva takatalvi.

Pahoihin päiviin pitää varautua, mutta itseään toistavat taantumapuheet myös ruokkivat talouden alamäkeä. Kuluttajien luottamus talouteen heikkenee ja yritykset jarruttavat investointejaan.

Valopilkkujakin on, mutta niistä puhutaan vähemmän. Esimerkiksi Kauppalehden keräämän tilaston mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden tilauskannat ovat ennätystasolla.

Maailmantalouden epävakaiset tuulet puhaltavat myös tänne. Uutiset erityisesti Saksan talouden hiipumisesta huolestuttavat, kun autotehtaan suurin sopimuskumppani on saksalainen Daimler.

Autotehtaan yt-neuvottelut tuntuvat jättirekrytointien jälkeen kylmältä kyydiltä, mutta onneksi niihin ei sisältynyt irtisanomisia.

Myös Valmet Automotiven isot investoinnit Uudenkaupungin tehtaaseen valavat uskoa siihen, että 50-vuotiaalla tehtaalla on täällä tulevaisuutta jatkossakin.

Uusikaupunki valmistelee parhaillaan kaupungin historian suurinta investointia, sivistys- ja hyvinvointikeskusta. Kaupungin talous on painumassa pakkaselle, ja toimialoilla tehdään korjausliikkeitä kulujen säästämiseksi.

Se ei tarkoita, että nyt pitää pyörtää jo tehtyjä investointipäätöksiä. Täällä kuten muissakin Suomen kunnissa on säästetty aikoinaan rakennusten kunnossapidosta. Säästöistä syntynyttä korjausvelkaa maksetaan nyt raskaasti, kun ihmiset sairastuvat sisäilmaongelmista ja rakennuskantaa pitää uudistaa.

Vähäinen velkamäärä tai velattomuus ei ole kunnissa suinkaan aina merkki hyvinvoinnista tai elinvoimasta, vaan siitä, että jotakin on jätetty tekemättä.

Investointien siirtäminen ei enää ole yksinkertaisesti mahdollista ja nyt niiden tekemistä puoltavat myös alhaiset korot.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistutti äskettäin Kuntamarkkinoiden avauspuheessaan, että kunnilla on vastuunsa. ”Jos haluaa saavuttaa jotain suurta, ei pidä pelata liian pientä. Uskotaan itseemme”, Karhunen evästi kuntapäättäjiä.

Sihy-hanke etenee valtuuston viitoittamalla tiellä. Valtuusto- ja kuntalaisaloitteet sen pysäyttämiseksi eivät ole saaneet tähän mennessä kovinkaan suurta vastakaikua sen paremmin päättäjien keskuudessa kuin kansan syvissä riveissäkään.

Kansanäänestystä asiasta ei tule. Suomalainen kansanvalta perustuu edustukselliseen demokratiaan. Se tuottaa päätöksiä, jotka eivät aina miellytä kaikkia.

Päätöksistä huolimatta pulina Sihyn ympärillä jatkuu. Toivottavasti se saa syyskuussa avattavan demotilan myötä uusia raikkaita sävyjä eikä jumitu ainoastaan mörköjen maalailuun.

Seuraava yleisötilaisuus sihystä järjestetään ensi maanantai-iltana kulttuurikeskus Crusellissa.

Eija Eskola-Buri
päätoimittaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here