Pääruuaksi sienikasviswokkia sekä paistettua broileria ja kasviksia. Jälkiruuaksi toscapiirakkaa ja omenapiirakkaa kermavaahdon kera. Kuulostaa gourmet-aterialta, joka tulee syötyä lautaselta viimeistä murua myöten.
Taivassalon yhtenäiskoulun kotitalouden valinnaisryhmän tällä viikolla valmistamat ateriakokonaisuudet saavat veden kielelle ja ne voisivat olla minkä tahansa ravintolan ruoka- tai lounaslistalta.
Taivassalolaiset osallistuivat valtakunnalliseen Hävikki battle -kisaan, joka on osa valtakunnallista hävikkiruokaviikkoa. Raaka-aineina oli paikallisten kauppojen hyllyiltä koottuja aineksia, joita uhkasi viimeinen käyttöpäivä. Mukana olleet nuoret tulivat taatusti tietoisiksi siitä, miten voidaan välttää hävikkiruuan syntymistä.
Taistelu hävikkiä vastaan on tarpeellista, sillä suomalaisissa kouluissa ruokahävikistä koituvat kustannukset ovat arvioiden mukaan päivittäin jopa noin 130 000 euroa ja vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa.
Koulut eivät ole ainoa paikka, jossa ruokaa jää lautaselle ja biojätteisiin. Suomessa kotitaloudet tuottavat peräti 30 prosenttia koko maan ruokahävikistä.
Pois heitetään leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita sekä hedelmiä. Eniten hukkaan menee vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.
Ruuan haaskaaminen on järjetöntä paitsi talouden myös ympäristön näkökulmasta. Ruokajätteet ovat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan kolmanneksi suurin ympäristön kuormittaja.
Ruokahävikkiä vastaan voi taistella monin tavoin, ja se onnistuu kaikilta ilman suuria ponnisteluja, uhrauksia tai elämäntavan muutoksia.
Ruokajätteet ovat kolmanneksi suurin ympäristön kuormittaja.