”Onhan se niin, että tällaisissa muutostilanteissa lapset ja lastenlapset on käytettävä hyväksi”.
Uudenkaupungin eläkkeensaajat ry:n taloudenhoitajan Arto Kallisen lausahdus Uudenkaupungin Sanomien torstain lehdessä kuvastaa hyvin aikaamme. Jutun aiheena olivat pankkipalvelujen muutokset.
Digitalisaatio muuttaa arkista asioiden hoitamista monella tavalla. Muutos pelottaa.
Kun seniorikansalainen ilmaisee hämmennyksensä uuden edessä, kysymys ei ole ikäihmisten muutosvastarinnasta.
Kallisen lausahduksen allekirjoittaa moni suomalainen. Vaikka älylaitteet ovat jokapäiväisessä käytössä, muutosten tahti tuntuu liian nopealta. Vaikeimmassa tilanteessa ovat ikäihmiset, joille tietotekniikka on täysin vierasta.
Vanhustyön keskusliiton mukaan Suomessa on edelleen lähes 500 000 yli 65-vuotiasta, jotka eivät käytä tietotekniikkaa ollenkaan. Suuri osa heistä on kuitenkin kiinnostuneita tietotekniikasta ja muustakin teknologiasta.
Uudessakaupungissa eläkeläiset voivat halutessaan osallistua koulutukseen, jossa käydään läpi älypuhelinten käyttöä.
Kenenkään ei tarvitse kokea, että on noloa hakea lisää teknologiaoppia lapsesta lähtien.
Kuutta eläkeläisjärjestöä edustava Eetu on vetänyt yhteen jäsentensä ajatukset lausunnossaan, jonka mukaan pankkien digitaalisissa palveluissa ei ole otettu riittävästi huomioon seniorikansalaisten tarpeita.
Koulutusta ei saisi jättää ainoastaan lasten, lastenlasten ja järjestöjen harteille, vaan myös yhteiskunnan on otettava vastuuta asiasta. Pankeilla ja muilla yrityksilläkin on velvollisuus palvella asiakkaitaan ikään katsomatta.
Suurin osa kansasta ei ole käyttänyt tieto- tekniikkaa lapsesta asti.