Jari Luolamaa on luotsannut Uudenkaupungin teatteria ansiokkaasti vuodesta 2007 lähtien.
Luolamaan aloittaessa johtajana teatterin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Sirkiä heitti hänelle ajatuksen autotehtaan tarinan siirtämisestä näyttämölle. Nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin, se on toteutumassa. Autotehtaasta kertova näytelmä saa ensi-iltansa helmikuun alussa. (US.28.9.)
Tehtaalla on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon. Voikin sanoa, että onneksi näytelmää ei tehty aikaisemmin. Ajoitus on loistava.
Muutaman viime vuoden aikana autotehdas on kasvanut Suomen suurimmaksi tehtaaksi. Viime aikojen tapahtumat ovat nostaneet pintaan muistoja siitä ajasta, kun tehdas vuonna 1968 perustettiin kaupunkiin.
Tehtaan tarina koskettaa tuhansia ihmisiä. Heitä, joiden arkipäivää se on nyt, ja heitä, jotka ovat työskennelleet siellä sen yli 50-vuotisen historian aikana.
Näytelmän keskiössä ovat luonnollisesti ihmiset, autonrakentajat, joita Luolamaa on haastatellut käsikirjoitusta tehdessään. Mukana on dokumentaarisia elementtejä, ja rooleissa nähdään muitakin kuin näyttelijöitä, kuten Ylen Tehtaan sankarit -dokumentista tutuksi tullut Topi Kauppinen.
Tehdasyhteisöä käsitteleviä näytelmiä on kirjoitettu ja esitetty kotimaassa ja maailmalla jonkin verran, mutta ainakaan Suomessa ei ole ennen tehty teatteria autotehtaasta.
Turun kaupunginteatterissa pyöri pari vuotta sitten brittimuusikko Stingin lapsuudenkokemuksiin perustuva Viimeinen laiva -musikaali. Mikko Koukin ohjaama esitys kertoi siitä, miten vahva vaikutus telakalla on yhteisöönsä.
Sama teema kantaa myös Uudenkaupungin teatterin esitystä. Autotehtaan merkitys on tässä kaupungissa ja koko seutukunnassa kiistatta erittäin suuri niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. On upeaa, että teatteri on ottanut ohjelmistoonsa niin syvälle paikalliseen elämänmenoon pureutuvan näytelmän.
Näytelmän ajoitus on loistava.