Kansainvälisiä verkkoja 150 vuotta

0

Mä tunnen räätälin suurenmoisen, se maita kursivi toiseen toisen; Euroopan takkia neuloin tää Ameriikkaan, Kiinahan yhdistää.

Min saksi leikkas sen lanka auttaa, Ja Uusikaupunki sen kautta Älynsä paremmaks näytetyks kun seitsemäntoist´sataa kakskymmentäyks.

Nyt Uudenkaupungin kautta haasta Ei miekka vaan sana maahan maasta. Tukholma ja Moskova yhtyvät, Miss´ennen vain tykit jyskivät.

Nämä runonsäkeet kirjoitti kirjailija Zacharias Topelius 1890-luvun alussa. Mutta mitä näillä sanoilla tarkoitettiin? Runonsäkeet viittaavat ensinnäkin Venäjän ja Ruotsin väliseen suureen Pohjan sotaan ja sen päättäneeseen Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Mutta mikä räätäli ja mitä se oikein yhdisti?

Yli 150 vuotta sitten tieto kulki vielä melko hitaasti ja monivaiheisesti. Tieto maailmanpolitiikan suurista tapahtumistakin kulki hitaasti paikasta toiseen, etenkin maasta toiseen. Suuri muutos asiassa tapahtui kuitenkin vuonna 1869. Tuolloin Uudestakaupungista tuli osa maailman tietoliikenteen historiaa. Noin kuukauden kuluttua tulee nimittäin kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Venäjä, Suomi siinä mukana, liitettiin eurooppalaiseen sähkölennätinverkostoon. Asia, jota voisi varmaan verrata vaikka lähihistorian internet-yhteyden keksimiseen.

Sähkölennätin oli ensimmäinen viestintäväline, jolla pystyttiin luomaan melkeinpä välittömät kansainväliset yhteydet. Muutoksen seuraukset olivat mullistavia. Sanomalehdet pystyivät kertomaan maailman tapahtumista tuoreeltaan ja voi vain kuvitella, miten lennätinyhteys muutti vaikka uusikaupunkilaisen laivanvarustajan ja laivojen kapteenien välistä tiedonvälitystä.

Suomen ensimmäinen sähkölennätinlinja rakennettiin Helsingistä Pietariin 1855. Kymmenen vuotta myöhemmin lennätinasema perustettiin myös tänne Uuteenkaupunkiin. Sen jälkeen Venäjä tilasi tanskalaiselta suurelta yritykseltä Det Store Nordiske Telegrafselskabetilta urakan Venäjän ja muun Euroopan liittämisestä yhteen sähkökaapelilla. Tämän yrityksen Venäjän sijaintipaikaksi tuli Uusikaupunki.

Merikaapeli laskettiin englantilaiselta höyrylaivalta Ruotsin Grisslehamnista Uudenkaupungin Sundholman Puntarperän rantaan. Yhteys suuren Venäjän ja myöhemmin myös kaukaisen Kiinan ja toisaalta lännen, Euroopan välillä kulki siis täältä Uudenkaupungin kautta. Tätä Topelius runossaan siis tarkoitti. Tämä lennätinyhteys oli se räätäli, joka neuloi sotien leikkaamat maat yhteen.

Uuteenkaupunkiin sijoittunut tanskalaisen lennätinyhtiön sivupiste henkilökuntineen vaikutti monella tavalla myös kaupungin elämään. Parhaimmillaan kaupungissa oli kymmeniä työntekijöitä ja monella heillä oli perhe mukanaan. Tanskalaiset toivat kaupunkiin paitsi kielellistä väriä myös monia seura- ja huvielämän uutuuksia ja muotivirtauksia vuosikymmenten ajaksi.

Jos toi lennätin ja sen tanskalaiset työntekijät väriä ja kansainvälistä kulttuuria kaupunkiin 150 vuotta sitten, niin tämän päivän yritykset tekevät sitä ihan samalla tavalla. Se, että täällä on osattu aina katsoa meren yli horisonttiin, omien rajojen ulkopuolelle ja myös tulevaisuuteen, on mahdollistanut tälle kaupungille monia asioita.

Mari Jalava
museonjohtaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here