Kolmas elämänvaihe on mahdollisuuksien aikaa

0

Ikään liittyvät käsitykset ovat muuttuneet. Kuusikymppinen saattoi vielä 1950-luvulla saada lahjaksi kävelykepin tai keinutuolin, nyt samanikäiset toteuttavat unelmiaan moottoripyöräilemällä.

Satavuotiaita on nyt enemmän kuin koskaan. Joidenkin arvioiden mukaan enemmistö 2010-luvulla syntyneistä tytöistä elää yli satavuotiaaksi.

Vanhusten viikon teemana on tänä vuonna vanhuuteen varautuminen. Se tarkoittaa tosiasioiden tunnustamista: jokainen meistä vanhenee, vaikka eri tavalla. Varautuminen tarkoittaa monenlaisia asioita, kuten terveellisiä elämäntapoja tai asumisen ratkaisujen pohtimista.

Nykyään monet työikäiset varautuvat vanhuuteen myös taloudellisesti. Yli kuusikymmentä vuotta sitten eläke oli Suomessa uusi asia: kuukauden eläkkeellä sai noin kolme kiloa kahvia. Vuonna 1956 toteutettu eläkeuudistus paransi tilannetta, mutta edelleen eläkkeet ovat eduskuntavaalien yksi suosituin puheenaihe.

Myös Uudessakaupungissa väki vanhenee: 70 vuotta täyttäneitä kaupunkilaisia on reilusti yli 3000.

Julkinen keskustelu ruokkii ikävällä tavalla mielikuvaa vanhuudesta ei-toivottuna elämänvaiheena, josta koituu yhteiskunnalle kuluja ja omaisille vaivaa ja huolta. Ikäihmisillä on paljon annettavaa nuoremmille, ja heidän panoksensa esimerkiksi vapaaehtoistyössä on valtava.

Uudenkaupungin vanhustenviikon juhlassa Riitta Kilkku muistutti aiheellisesti, että ikääntyvät ovat yhteiskunnassa voimavara, joka elää kolmatta elämänvaihetta. He eivät ole yksi yhtenäinen joukko, kuten eivät nuoret ja työikäisetkään.

Tilastojen valossa olemme saaneet lisää vuosia elämään, mutta yhtä olennaista on saada myös lisää elämää vuosiin. Se onnistuu, jos yhteiskunta huolehtii palveluista ja ihminen saa kokea iästä riippumatta arvostusta omana itsenään.

2010-luvulla syntyneistä tytöistä monet elävät yli satavuotiaaksi.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here