Maahanmuuttajien määrä Uudenkaupungin väestöstä on kasvanut viime vuosina rajusti. Kaupungin noin 15 500 asukkaasta neljä prosenttia eli yli 600 on ulkomaalaistaustaisia. Myös iso osa syntyvistä lapsista syntyy maahanmuuttajaperheeseen.
Syynä on ensisijaisesti työperäinen maahanmuutto. Esimerkiksi autotehtaasta on tullut lyhyessä ajassa monikulttuurinen työyhteisö. Viime keväänä siellä oli yli 600 työntekijää, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia.
Ilmiö ei ole pelkästään paikallinen, vaan koskee useimpia suomalaisia kaupunkeja. Uudessakaupungissa muutos on kuitenkin ollut huomattavasti nopeampaa kuin muualla.
Kaupungissamme asui vuosi sitten 763 henkilöä, jotka puhuivat äidinkielenään muuta kuin suomea. Suurimmat kieliryhmät suomen jälkeen olivat viime syksynä viro (86), venäjä (84), ruotsi (64), englanti (51), arabia (46), puola (38), turkki (30), somali (29) ja thai (25).
Uudessakaupungissa kaupunki on seurannut tilannetta tarkkaan, ja väkirakenteen muutoksiin on jo reagoitu palvelujen kehittämisessä. Kotouttaminen tulee entistä vahvemmin mukaan päivähoidossa, kouluissa, sosiaalipalveluissa ja työelämässä.
Tulijoiden saaminen osaksi paikallista yhteisöä edellyttää tukea arkisissa jutuissa, mutta myös lainsäädäntöön liittyviä asioissa. Suomen kielen opiskelu ja siihen kannustaminen ovat myös tärkeitä askelia kotouttamisessa.
Vastuu ei ole ainoastaan kaupungin harteilla, vaan myös seurakunta ja yhdistykset ovat jo osallistuneet siihen eri tavoilla ja hankkeilla.
Yksi isoista projekteista on koko maakuntaa koskeva strategia, jossa Uusikaupunki on mukana.
Maailmalta löytyy esimerkkejä siitä mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä. Syrjäytyminen ja ulkopuolisuuden tunne ruokkivat vastakkainasettelua, ja siksi kotouttamisen on alettava mieluummin heti eikä sitten, kun ongelmia ilmenee.
Uudessakaupungissa väkirakenteen muutos on tapahtunut nopeasti.