Maaseutu ei ole kuollut, vaikka maatilojen määrä on Suomessa viime vuosina romahtanut. Todellisuutta ei toki voi kieltää: tilojen konkurssit ja pakkomyynnit ovat nykyään arkipäivää.
Kaupungistuminen etenee, mutta kaikki eivät edelleenkään halua asua ja työskennellä kasvukeskuksissa. Suomalaisen maatalouden ylläpitäminen ei ole tärkeää pelkästään kriiseihin varautumisen ja omavaraisuuden näkökulmasta. Kaupungeissa asuvatkin haluavat valmistaa ruokaa kotimaisista raaka-aineista.
Ilmastonmuutos muuttaa maataloutta monella tavalla. Suomalaisia tuottajia on turha syyllistää ilmaston lämpenemisestä, sillä myös he kantavat huolta maapallon tulevaisuudesta. Parhaillaan on menossa lukuisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään uusia tapoja tuottaa ruokaa ympäristön kannalta kestävämmin.
Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien välissä tänään jaettava Omasta maasta -liite kertoo, miten tärkeää maaseudun monipuolinen yritysrakenne on seutukunnan elinvoiman kannalta.
Amerikan Illinoisista Laitilan Pahojoelle kaksi vuotta sitten muuttanut Stephanie Niiranen ja hänen puolisonsa Ville ovat esimerkki siitä, että maaseutu on vetovoimainen paikka myös nuorille.
He perustivat pieneen kylään maatilamatkailuun erikoistuneen yrityksen, jonka valttina on monipuolinen kotieläinpiha. Maailmanlaajuisen Airnbnb-vuokrausyhtiön kautta tilalta voi vuokrata mökin, jossa voi kuunnella hiljaisuutta ja ihailla pilvettöminä öinä tähtitaivasta.
Hieman toisenlaista maaseudun arkea eletään kalantilaisten sisarusten Paavo ja Kirsi-Marja Tyykilän isännöimällä Heikkilän maatilalla, jossa on sata emolehmää ja 14 000 kanaa sekä 250 hehtaaria peltoa viljeltävänä.
Tilat ovat täysin erilaisia, mutta molempia tarvitaan, jotta maaseutu säilyy elinvoimaisena tulevaisuudessakin.
Pahojoen Airbnb-mökissä voi kuunnella maaseudun hiljaisuutta.