Töihin tai opiskelemaan ulkomaille? Jos ei ura ulkomailla pitkäksi venyisikään, ainakin se avartaa ja kielitaitokin karttuu. Itse en koskaan lähtenyt ulkomaille opiskelemaan, vaikka isäni aikanaan hieman siihen patisteli. Jotenkin se ei houkuttanut. Jälkikäteen olen kyllä asiaa harmitellut. Ulkomaille töihin lähteminen ei vieläkään olisi myöhäistä, mutta perheelliselle vähintäänkin haasteellisempaa.
Tällä vuosituhannella joukkueurheilijat ovat entistä hanakammin suunnanneet ulkomaille. Ja urheilijoiden perässä valmentajat. Seurajoukkueissa ulkomailla on ollut runsaastikin suomalaista valmennusjohtoa. Maajoukkuetasolla Juhani Tamminen luotsasi jo 1990-luvulla Sveitsin ja Ranskan jääkiekkomaajoukkueita.
Melkoisen positiivisen pommin pudotti vuonna 1997 Henrik Dettmann, tehdessään sopimuksen Saksan koripallomaajoukkueen valmentamisesta. Suomalainen Saksan päävalmentajana! Ja tuolta reissulta Dettmann toi kaiken kukkuraksi tuliaisinaan MM-pronssin.
Lyhyempiä pestejä vieraan maan maajoukkuevalmennukseen on suomalaisten toimesta tehty useampiakin. Esimerkkeinä mainittakoon koripallosta Gordon Herbert ja Pieti Poikola sekä jääkiekosta Ari-Pekka Selin ja Raimo Helminen. Toni Söderholm puolestaan valmentaa Saksan jääkiekkomaajoukkuetta.
Ehkä Dettmannin Saksan-pestiäkin kovempi juttu on Tuomas Sammelvuon siirtyminen Venäjän lentopallomaajoukkueen päävalmentajaksi. Tuollaista ei vielä joitakin vuosia sitten olisi voinut kuvitella villeimmissä unissaankaan. Käsittämättömän kova haaste ja upea mahdollisuus Sammelvuolle. Yksi kovimmista ellei kovin positio, mitä lentopallovalmentaja voi saada.
Onkin ollut hämmästyttävää, kuinka paljon Sammelvuo on saanut vastaanottamansa työn vuoksi puukkoa selkään. Sosiaalisessa mediassa penkkiurheiluväki on ollut suorastaan raivoissaan ja haukkunut Sammelvuota maanpetturiksi.
Hyppääminen Suomen pelinjohdosta itänaapurin vastaavalle paikalle on totta kai tietyllä tapaa shokki. Suomalainen on nyt arvokisoissa vastustajan leirissä. Joitakin vuosikymmeniä sitten tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan. Ei sen paremmin Sammelvuon kuin Venäjänkään puolesta.
Mutta nykypäivänä töitä tehdään ympäri maailman ja työpaikkoja myös vaihdetaan. Sammelvuolle paikka Venäjän maajoukkueessa ei ole pelkästään työpaikka muiden joukossa vaan todellinen unelmapesti ja kerran elämässä -tilaisuus. Siksi häntä ei voi kuin onnitella saamastaan mahdollisuudesta.
Jukka Jalonen luotsasi Leijonat jälleen keväällä maailmanmestariksi – sen ihka ensimmäisen MM-kullanhan toi ruotsalainen valmentaja – ja Markku Kanerva on kovaa vauhtia viemässä Huuhkajia kohti EM-kisoja. Silti Sammelvuon sivuuttaminen vuoden valmentajaa valittaessa on vaikeaa, vaikka EM-lentopallo päättyikin jo puolivälierään. Taskussa on keväältä
Venäjänmestaruus ja tulossa Tokion olympialaiset Venäjän peräsimessä. Sammelvuo saattaa hyvinkin olla Tokion ainoa suomalaismitalisti.
Marko Pitkäranta
uusikaupunkilainen Lohjalla