Elämänlaatu Uudessakaupungissa on tutkitusti paljon parempaa kuin mitä koettu arki on Pariisin kaltaisessa suurkaupungissa. Karjaalaisen tutkija Tomas Hanellin luoma uusi eurooppalaisen elämänlaadun indeksi osoittaa, ettei suurkaupungistumisen megatrendi tuo onnellisuutta.
Ranskassa kaupungistuminen onkin pysähtynyt ensimmäistä kertaa 1940-luvun jälkeen. Lähes 60 prosenttia ranskalaisista haaveilee muutosta maalle. Moni myös toteuttaa haaveensa.
Tuoreessa suomalaistutkimuksessa yli puolet vastaajista haluaisi valtion painavan jarrua kaupungistumiselle. Aluetutkija arveli vastauksissa näkyvän muutosvastarinnan – ihmiset pelkäävät ja epäröivät isojen muutostrendien edessä.
Ehkä kyse ei sittenkään ole pelosta, vaan oman elämän kokemuksesta. Siitä, jonka Tomas Hanell kaivoi esille mitattavaan muotoon. Hänen käyttämänsä muuttujat liittyvät ihmisten toimintamahdollisuuksiin, kuten luonnon ja elinympäristön laatuun, demokratian ja kansalaisoikeuksien toteutumiseen sekä vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin.
Lähes kahdensadan EU:n sisäisen alueen elämänlaadun vertailussa oma kaupunkimme sijoittui hienosti. Tutkimuksessa Suomi jaettiin neljään suuralueeseen, joista Länsi-Suomi on peräti sijalla kuusi. Varsinais-Suomi laskettiin Etelä-Suomeen, joka tuli kymmenenneksi. Niin ja se Pariisi on sijalla 134.
Ruuhka-Suomea ei tarkasteltu omana alueenaan, mutta sen sijoitusta laskevat samat asiat kuin Pariisin: liian pienet asunnot, työmatkoihin käytetty aika, pitkät työpäivät ja vapaa-ajan puute, rikollisuus, huonompi ilmanlaatu ja suuriksi koetut yhteiskunnalliset ja sosiaaliset jännitteet.
Ja miettikääpä sitten Uuttakaupunkia. Meillä on maaseutu ja kaupunki samassa paketissa. Torilta ei tarvitse mennä kuin viisi kilometriä suuntaan kuin suuntaan ja olet pellon pientareella. Ilma on raikasta. On merenrantaa ja metsää.
Jututin äskettäin Santtion asuntoalueella asuvaa ja Lepäisissä mökkeilevää lapsiperhettä. He korostivat arjen helppoutta ruuhkavuosien keskellä. Keskusta, päiväkodit, koulut, ruokakauppa, lenkkipolut. Kaikki lähellä. He ihastelivat, että ”voimme elää tällaista elämää tällä hetkellä”.
Tomas Hanellin tutkimuksessa juuri tyytyväisyys on avainsana hyvään elämään. Pääkaupungissa voi saada enemmän palkkaa ja houkuttavamman uran, mutta jos koettu arki on kärvistelyä, raha ja mainen kunnia eivät enää korvaa tehtyjä uhrauksia.
Suomen seutukaupungit – joihin Uusikaupunkikin kuuluu – istuvat kultasuonen päällä. Elämän laatu on niissä tutkitusti Euroopan parhaimmistoa. Se tulee huomioida aluepolitiikassa auttamalla luomaan työpaikkoja ja opiskelumahdollisuuksia sinne, missä ihmiset voivat hyvin.
Suurkaupungistuminen ei ole vääjäämätöntä.
Virpi Adamsson
sosiologi