Vuoropuhelua vastakkainasettelun sijaan

0

Uudenkaupungin valtuuston maanantain esityslistalla on aiheita, jotka ovat poikineet Uudenkaupungin Sanomien yleisönosastolla tänä syksynä poikkeuksellisen vilkasta keskustelua.

Positiivista kuntademokratian näkökulmasta on, että kaupunkilaiset osallistuvat ja ovat kiinnostuneita kotikaupunkinsa tulevaisuudesta ja taloudesta. Kaupungin ja kuntalaisten vuoropuhelu ei ole ainoastaan suotavaa, vaan siihen velvoittaa myös kuntalaki.

Maanantaina valtuuston listalla on Sivistys ja hyvinvointikeskus -hankkeesta tehty kuntalaisaloite, jossa esitetään kaupungin jätti-investoinnin arvioimista uudelleen. Aloitteen allekirjoitti 795 kuntalaista.

Valtuusto päättää myös veroprosentista. Kaupunginhallitus esittää sen säilyttämistä 20,75 prosentissa.

Sihyn osalta keskustelu hankkeen hyllyttämisestä on varmasti yllättänyt valmistelijat. Parasta olisi, jos asioista voitaisiin keskustella enemmän etukäteen kuin vasta sitten, kun päätökset on jo tehty.

Sivistynyt keskustelu muuttuu some-aikana helposti vastakkainasetteluksi, ja faktat ja fiktio sekoittuvat.

Hankkeen vastustajien ja viranhaltijoiden näkemys hankkeen avoimuudesta eroaa toisistaan. Kaupunginjohtaja Atso Vainio kiisti aloitteen luovutustilaisuudessa julkisuudessa olleita väitteitä salailusta.

Aloitteen tekijät ovat tosin antaneet palautetta myös luottamushenkilöille, jotka eivät heidän mukaansa ole olleet riittävän kriittisiä ja valppaita tietojen hankkimisessa.

Veroprosentin korottamiseen Uudessakaupungissa on paineita tulevaisuudessa, mutta ne eivät johdu pelkästään tulevaisuutta ja lapsiperheitä palvelevista investoinneista.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen avasi kuntatalouden ongelmia Laitilassa viime viikolla (Laitilan Sanomat 25.10.). Hän painotti, että kuntien nopeasti heikentyneen talouden taustalla on erityisesti vuosikymmenien aikana kertynyt kiinteistöjen korjausvelka sekä ikääntyneiden kasvava palvelujen tarve.

Tämä on arkitodellisuutta myös Uudessakaupungissa.