– Tanskassa joulupöytä koostuu aika samankaltaisista asioista kuin Suomessa, mutta siellä ruokia nautitaan, tanskalaiseen tapaan, leivän päällä. Kun taas ruotsalaisessa joulupöydässä meitä voi ihmetyttää vaikkapa janssoninkiusaus, joka on yksi heidän joulupöytänsä kulmakivistä, Ollila selvitti.
Norjassa puolestaan joulun ykkösherkkuihin kuuluu marsipaani.
– Kalaa norjalaiset syövät itse asiassa yllättävän vähän. Sen sijaan pakastepitsojen kulutuksessa he ovat maailmanlaajuisesti kärjessä. Toki joulupöydästä löytyy kaloja ja siankylkeä, vähän kuten Suomessakin, Ollila kertoi.
Joulupukki lahjoineen kuuluu myös lähinaapureidemme jouluperinteisiin, kun taas islantilaisen perinteen mukaan joulunviettoa rytmittävät ilkeät tontut, Jólasveinar, jotka saapuvat 13 yötä ennen jouluaattoa jättämään lapsille lahjoja.
– Paitsi, jos lapsi on ollut tuhma. Siinä tapauksessa hän saa perunan.
Ilkeitä tonttuja on yhteensä 13, ja ne saapuvat kaikki eri aikaan. Viimeiset tontut poistuvat vasta loppiaisena.
– Tontuissa on esimerkiksi Padanraapija, jonka kerrotaan varastelevan pesemättömiä astioita ja syövän niihin jääneitä ruoantähteitä ja Ovenpaiskoja, jonka tarkoitus on nimensä mukaisesti paiskoa ovia ja häiritä muiden unta.
Vaikka suomalaiset ja ruotsalaiset jouluperinteet muistuttavat monilta osin toisiaan, yksi merkittävä eroavaisuuskin löytyy. Kun Suomessa jouluaattona julistettava joulurauha on koko kansan yhteinen perinne ja hiljentymisen hetki, Ruotsissa perhe istutetaan television ääreen katsomaan Samu Sirkan joulutervehdystä .
– Se on monille perheille hyvin tärkeä hetki, kun Kalle Anka och hans vänner önskar God Jul. Tai no, nykypäivänä kun lastenohjelmia voi katsoa milloin vain, perinne taitaa olla tärkeämpi monelle vanhemmalle kuin lapsille, Niklas Ollila arveli.
Päivi Sappinen
