Umpisurkea.
Näin kuvaili Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen kuntien alijäämäistä taloutta vakkasuomalaisille kuntien edustajille muutama viikko sitten Laitilassa.
Kylmää hikeä pukkaa myös monen uusikaupunkilaisen päättäjän niskaan, vaikka tilanne on paljon parempi kuin monissa muissa kunnissa.
Tulos on ollut kaupungissa plussalla jo neljä vuotta peräkkäin. Tänä vuonna kaupunki joutuu tyytymään paljon huonompaan tulokseen.
Suurin osa muistakin kunnista on samassa veneessä synkkenevien näkymien kanssa, mutta se ei kuntapäättäjiä paljon lohduta.
Karu fakta on, että menot ovat Uudessakaupungissa kasvaneet ja tulot vähentyneet. Positiivinen rakennemuutos on tuonut mukanaan elinvoimaa, mutta samalla myös palvelujen tarve on kasvanut.
Koko Varsinais-Suomi on edelleen positiivisen rakennemuutoksen aluetta, töitä on tarjolla ja yrityksillä pulaa työvoimasta. Taantumasta on puhuttu paljon, mutta onneksi ainakaan vielä maailmantalouden uhat eivät ole näkyneet täällä.
Uudenkaupungin ensi vuoden talousarvio pohjautuu nykyiseen 20,75 prosentin tuloveroprosenttiin. Vakka-Suomen kunnista myös Laitila, Pyhäranta, Vehmaa ja Taivassalo päätyivät säilyttämään veroprosentin entisellään.
Vehmaalla veroprosentti on maan korkein, 22,25. Heikon taloutensa kanssa kamppaileva kunta on yksi valtakunnan neljästä kriisikunnasta.
Vakka-Suomen valopilkku talouden näkökulmasta on 900 asukkaan Kustavi. Sitä on jo luonnehdittu jo jopa veroparatiisiksi poikkeuksellisen alhaisen, 18,25 veroprosentin, ansiosta.
Laitilassa kokeiltiin veroalea pari vuotta sitten, mutta palattiin maanpinnalle nopeasti. Ja nyt valtuustossa äänestettiin jopa veroprosentin korotuksesta, mikä tosin sai vain vähän kannatusta.
Positiivinen rakennemuutos on tuonut elinvoimaa, mutta palvelujen tarve on kasvanut.