Kuulun siihen sukupolveen, jolle talvisota on historiaa, jota pitää opiskella. Talvisodan aikana eläneitä veteraaneitakaan ei kuulu naapureihini tai sukulaisiin.
Eli nyt 2019 on hankalaa livenä saada kokea tai kuulla talvisodasta. Kotikirjahyllyssäni on sentään joitakin teoksia, joissa kerrotaan talvisodasta. Suhteellisen hyvin myös media käsittelee talvisotaa ainakin sodan alkamisen ja päättymisen tasavuosina. Tänä vuonna muistellaan talvisodan alkamisen 80-vuotispäivää.
Helsingin Sanomat on julkaissut Teema-lehdessään numeron 5/19 otsikolla ”80 vuotta talvisodasta Teema Talvisota”. Yli 100-sivuiseen lehteen on on koottu kattava kokonaisuus talvisotaan kuuluvaa materiaalia.
Lehti on jaettu kolmeen osaan. Aluksi, jossa sotaveteraanit muistelevat. Keskellä kerrotaan 105 päivää sotaa. Uskomatonta mutta totta eli Yhdysvaltojen presidentin huonot uutiset Suomelle.
Tässä osassa kerrotaan myös miten sota näkyy meissä, talvisodan henki ja sotaelokuvan Talvisota tekijät muistelevat suurtuotantoa. Kolmas osa Lopuksi keskittyy kirjallisuuden esittelyyn. Kyseessä on erittäin mittava lukupaketti.
Palvellessani upseerina puolustusvoimissa osallituin tietenkin oman joukko-osastoni tai laitokseni talvisotatapahtumaan. Niissä oli pitkään mukana kunniavieraana joku sotien veteraani, joka puheenvuorollaan sai meidät nuoremmatkin mukaan sodan tapahtumiin.
Eläkeläisenä olen useasti osallistunut Helsingin keskustassa talvisodan alkamispäivänä Mannerheimin ratsastajapatsaalla järjestettyn seppeleenlaskutilaisuuteen. Pääosassa siellä ovat olleet sotiemme veteraanit. Tilaisuudesta on lähetetty myös seppelpartiot Hietaniemen sankarihaudalle ja Mannerheimin haudalle.
Vuoden 2019 talvisodan alkamispäivänä luen tarkkaan Teeman juhlanumeron ja arvelen, että siitä riittää luettavaa ja tutkittavaa useammaksi muuksikin päiväksi.
Lauri Väättänen
Kirjoittaja on evp
yleisesikuntaeverstiluutnantti, joka seuraa maanpuolustusta
ja turvallisuuspolitiikkaa.