Kasvot kaupungille

0

Heikki Wala kaipasi naapurilehden kolumnissaan tiedottajaa Uudellekaupungille. Sihy-hankkeen kriitikkojen ”lukkiutuneisiin” asenteisiin vaikuttaminen on saanut hänet pohtimaan kaupungin tiedottamista.

Sanassa tiedottaja tiivistyy se, mikä sihy-hankkeessa on mennyt mönkään. Koko nimike on pikkuhiljaa jäämässä pois vanhanaikaisena. Se viestii yksisuuntaisesta tiedottamisesta, kun kuntaviestinnässä tavoitteena kuuluu olla avoin vuoropuhelu.

Pienellä kunnalla ei ole varaa jättää huomiotta kuntaorganisaation ulkopuolelta löytyvää asiantuntijuutta. Parhaimmillaan tuoreet näkökulmat ja ajatukset – se kritiikki – ovat kunnalle rahan arvoisia.

Sihy-hankkeessa kunnan virkamiehet vaikenivat pitkään lähes täydellisesti yleisönosastokirjoituksissa esitetyistä kysymyksistä. Siitä täytyy antaa tunnustusta, että loppua kohden kuntaorganisaatio on parantanut toimintaansa kuin sika juoksuaan.

Itse olen viime aikoina miettinyt Uudenkaupungin someviestintää. Kuntaliiton mukaan kuusi kunnanjohtajaa kymmenestä käyttää nykyään sosiaalista mediaa työroolissaan.

Olen seurannut ihaillen Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkosta, jolle virkatehtävään liittyvä someviestintä on kiinteä osa arkista työtä.

Naapurikaupungin johtaja ei tarjoa pelkkää kuivaa ammattiasiaa. Varsinkin Facebookissa voi tutustua ihmiseen, joka moottoripyöräilee ja käy jumppaamassa. Samalla hän tulee jollain tapaa tutuksi. Ihmiseksi, johon voi luottaa ja jolta viesti on helpompi ottaa vastaan.

Melkein liikuttavaa oli, kun Luukkonen muistutti auton ajokunnon tarkistamisesta, jos aikoo pitkälle joulunpyhämatkalle. Kertoi, että Laitilassa on useita auton huoltoon erikoistuneita yrityksiä, joilta kannattaa pyytää apua. Tässä on jo sellaista kaupungin äiti -otetta.

Uusikaupunki on toki esillä sosiaalisen median käytävillä. Kaupunkisuunnittelu, liikuntapalvelut ja uimahalli ovat Facebookissa. Uusikaupunki – City of Uusikaupunki -sivusto kokoaa kuntalaisia kiinnostavia asioita. Mutta se inhimillinen tekijä puuttuu. Se kertojaääni, joka antaa luotettavuutta ja mielenkiintoa.

Kaikkein paras ote someviestinnässä on mielestäni Uudenkaupungin museolla. Sen johtaja Mari Jalava liikkuu somessa kuin kala vedessä. On ollut mukava seurata hänen impalakesäänsä Instagramissa ja Sikses kiva paikka -blogia.

Viestinnän kirkastama kaupunkibrändi on tärkeä, kun kilpaillaan asukkaista, yrityksistä ja osaavasta työvoimasta. Siksi pitäisikin tehdä jotain. Kuka antaisi somessa Uudellekaupungille kasvot? Eläisi yhdessä yrittäjien ja kuntalaisten kanssa. Reagoisi ja siilaisi ajankohtaisia asioita Uki-silmälasien läpi.

Hankehommaksi se ei saa jäädä. Ettei käy niin kuin taannoisille somelähettiläille, joista ei enää ole kuulunut yhtään mitään.

Virpi Adamsson

viestinnän ammattilainen