Knaapin tila on omalla alallaan Suomen suurin

0
Knaapin perheessä piparjuurenviljelyn salat ovat siirtyneet sukupolvi toisensa jälkeen isältä pojalle. Ennen Marko Knaapia (oik.) Vehmaan Ukkilassa sijaitsevaa sukutilaa isännöi hänen isänsä Mika Knaapi.

Palataan heti aluksi ajassa puolen vuosituhannen takaiseen aikaan, 1500-luvun loppupuolelle asti. Tanskaa vastaan käydystä sodasta palaava ritarillinen aseenkantaja eli knaapi toi Vehmaan kirkonkirjojen mukaan repussaan piparjuuren mukulan nykyisen Vehmaan alueelle. Siitä lähti perinne, jota jatketaan Knaapin tilalla edelleen ties monennessako polvessa.

– Naapurissa on yksi viljelijä ja vähän kauempana toinen, mutta siihen se taitaa jäädäkin. Meillä on se käsitys, ettei piparjuurta viljellä missään muualla. Knaapin tilalla piparjuurta on noin kolme ja puoli hehtaaria, mikä tekee meistä valtakunnan suurimman tuottajan. Kotimaisesta tuotannosta jopa 80–90 prosenttia tulee meiltä, nykyinen isäntä Marko Knaapi selvittää.

– Vielä 1970-luvulla Vehmaalla viljeltiin piparjuurta melkein joka talossa, mutta sitten siihen tuli joku tauti ja yksi toisensa jälkeen joutui luopumaan, Markon isä ja tilan edellinen isäntä Mika Knaapi muistaa.

– Ehkä ihmiset samalla oppivat, että helpommallakin voisi päästä. Tämä on nimittäin kieltämättä aika työlästä hommaa. Kaikki työvaiheet tehdään käytännössä käsin, Marko Knaapi miettii.

Piparjuuri on monivuotinen kasvi, mutta ammattiviljelyssä käytännössä yksivuotinen. Juuret istutetaan maahan toukokuussa ja kesällä ne nypitään niin, että jäljelle jää vain yksi kasvuvarsi. Jos tämän vaiheen jättää tekemättä, ei juuri kasva paksuutta.

– Suonet eli sivujuuret otetaan kyntämällä ylös ja ne blokataan sisätiloissa vajassa. Valmiiksi blokatut kuopataan sitten uudelleen, Marko Knaapi valistaa.

Piparjuuren nostoon päästään yleensä syys-lokakuun vaihteessa ja nosto jatkuu aina maan jäätymiseen eli käytännössä marraskuun lopulle asti. Sitä jatketaan keväällä maan sulettua aina siihen asti, kun kukintovarsi alkaa kasvaa.

– Piparjuuri kasvaa vielä marraskuussakin, mutta jos pelto pakastuu oikein kunnolla, ei niitä uskalla aina jättää maahan niin pitkäksi aikaa, sanoo Knaapi.

Piparjuuren suurimmat viholliset ovat kesällä ilmestyvät tuhohyönteiset, joita varten kasvustot peitetään harsolla. Haastavinta on puolestaan työmäärä, vaikka normaalikesinä viljelyksiä ei tarvitse juurikaan edes kastella.

Tilalta valmiiksi pestyt ja kauppakunnostetut piparjuuret lähtevät 15 kilon säkeissä edelleen Kalantiin Vihannes-Laitilaan, missä ne pakataan kuluttajille soveltuviin pakkauksiin ja jaetaan edelleen ympäri maan.

– Jossain vaiheessa oltiin jo valmiita lopettamaan koko viljely, jos korvaus ei ole kohdallaan. Sukupolvien myötä kehittynyt ammattitaito ja rakkaus lajiin saivat kuitenkin jatkamaan ja nyt kilohintakin on saatu asialliseksi, isänsä tapaan ensimmäisen kerran jo hädin tuskin vaahtosammuttimen korkuisena piparjuuripellolle lähtenyt Marko Knaapi kertoo.

Asko Tanhuanpää

”Juuri kaavittuna tuttu ruokaryyti tuoreen lihan ja kalan kanssa. Käytetään myös juomassa, viinissä tai maidossa liotettuna lääkkeeksi jäsenkolotusta, ruusua, vesitautia, kerpukkia, rinnan-ahdistusta ja kivitautia vasten, joko yksinään taikka sekaisin katajanmarjasiirapin tai männynkerkkäkeitteen kanssa. Ulkonaisesti ienlihalla pidettynä lievittää se hammastautia. Saattaa myös monessa muussaki sisännäisessä kivussa, vatsan väänteissä jne. lievitystä, jos sitä iholle asetetaan.”

Elias Lönnrot

Piparjuurilohi



600–800 g ruodoton kirjolohen filee

300–450 g ranskankermaa

4 dl ruokakermaa

100–150 g piparjuurta

suolaa

sitruunapippuria

Aseta filee uunivuokaan. Mausta filee suolalla ja sitruunapippurilla. Sekoita ruokakerma ja ranskankerma keskenään. Kuori ja raasta piparjuuri hienoksi raasteeksi ja ripottele fileen päälle tasaiseksi kerrokseksi. Kaada viimeiseksi kermasekoitus fileen päälle tasaisesti. Kermaseosta tulee olla reilusti, jotta filee eikä raaste pääse kuivumaan. Paista lohi uunin keskitasolla 175 asteessa 60 minuuttia. Tarjoile esimerkiksi perunamuusin ja tuoreen salaatin kanssa.

Suomalainen piparjuuri on maultaan voimakkaampaa kuin keskieurooppalainen. Jos käytät keskieurooppalaista, lisää raasteen määrää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here