Lintujen ruokinta on mukavaa, ja pelastaa monen siivekkään hengen joka talvi. Esimerkiksi sinitiaisesta ja pikkuvarpusesta on tullut yleisiä pitkälti talviruokinnan turvin. Se antaa apua myös uhanalaisille lajeille, kuten hömötiaisille ja varpusille.
Etenkin leutoina ja vesisateisina talvina ruokintapaikan hygienian suhteen on kuitenkin oltava tarkkana, jotta ei tulisi auttamisen sijaan tappaneeksi lintuja.
Kun linnut kerääntyvät pienelle alueelle ja ovat läheisessä kontaktissa toisiinsa, kasvaa riski tautien leviämisestä. Pörröiset, hidasliikkeiset ja uneliailta tai epätavallisen kesyiltä vaikuttavat linnut ovat sairaita, ja niitä ikävä kyllä usein näkee ruokintapaikkojen tuntumassa.
Useimmin niitä vaivaa salmonella. Se leviää lintujen ulosteiden välityksellä ja voi tarttua ihmiseenkin, vaikka ei olekaan kovin helposti tarttuva. Ihmiselle vaaraton, mutta linnuille tuskallinen on alkueliön aiheuttama suusairaus, trikomonaasi.
Molempien sairauksien leviämistä on helppo estää, kun jaksaa nähdä hieman vaivaa ruokintapaikan hygienian eteen. Lintulaudan tai ruokinta-automaatin pitäisi olla sellainen, etteivät linnut pääse ulostamaan ruoan sekaan. Useimmat kaupan olevat automaatit onneksi nykyään ovatkin sellaisia.
Maahan kertyviä siementen kuoria ja roskia on hyvä siivota pois säännöllisin väliajoin, ja samalla poistuu myös sairauksia levittäviä ulosteita. Roskaa tulee paljon vähemmän, jos tarjolla on valmiiksi kuorittuja auringonkukansiemeniä. Ne ovat toki kalliimpia, mutta täyttä evästä.
Myös turhia vaaranpaikkoja linnuille on hyvä miettiä. Onhan lintulauta sijoitettu siten, että siltä lentoon lähtevät linnut eivät kopsahtele ikkunoihin? Entä onko ruokintapaikalla naruja tai talipallojen muoviverkkoja, joihin lintujen koivet voivat jäädä kiinni?
Maija Karala