Suurin yksittäinen tekijä talouden ahdinkoon ovat rajusti kasvaneet sosiaali- ja terveydenhuollon menot.
Talouden synkistä luvuista huolimatta juhlavuoden henkiseen tilinpäätökseen voidaan kirjata monia myönteisiä asioita. Yksi kohokohdista on taatusti uuden hirsikoulun valmistuminen ja käyttöönotto.
Vehmaalaiset saavat olla ylpeitä siitä, että lapsilla on turvallinen, terveellinen ja moderni opinahjo.
Maataloudesta edelleen vahvasti elinvoimaansa ammentava kunta on saanut joka vuosi näin joulun alla julkisuutta, kun MTK-Vehmaa on luovuttanut presidenttiparille joulukinkun.
Perinteestä ei luovuta tänäkään vuonna, vaikka presidentin puolison Jenni Haukion kotieläintuotantoa koskevat kommentit aiheuttivatkin monissa tuottajissa hämmennystä. Ehkäpä juuri siksi tämänvuotinen vierailu on entistä tärkeämpi, kun asiasta voidaan keskustella kasvokkain.
Vehmaan kaltaisia tulevaisuuteen investoivia maaseutukuntia tarvitaan kaupungistuvassa Suomessa jatkossakin, jos haluamme syödä kotimaisia vihanneksia, lihaa ja kotimaisesta viljasta leivottua leipää.
Uudenkaupungin Sanomat on koonnut tähän lehteen Vehmaa-teeman (sivut 11–18). Kansikuvan nelosluokkalaisista välittyy iloinen asenne ja tekemisen meininki. Heistä useimmilla on vahvat juuret kotikuntaansa, ja ainakin osa heistä asuu kunnassa varmasti vielä 20 vuoden kuluttua.
Tilastokeskus arvioi, että vuonna 2040 Vehmaan väkiluku on 2167.
Vehmaan koulun ilmiöviikolla tuli todistettua, että koulussa opiskelee monenlaisia lahjakkuuksia.
Lapset olivat mukana rakentamassa kunnan ja koulun yhteistä juhlapäivää, ja siinä toteutui yksi jokaisen kunnan tärkeimmistä voimavaroista. Se on yhdessä tekeminen. Sitä tarvitaan niin koulussa, työelämässä kuin päätöksenteossakin.