Eläkepommista on tullut ikääntymisen tsunami. Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä kertoi Helsingin Sanomissa, että se iskee nyt myös Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Nämä maakunnat ovat hänen mukaansa saaneet elää tähän asti kultapossuina ikääntymisen haasteissa. ( HS16.1. ).
Väite ei pidä paikkaansa ainakaan Uudessakaupungissa, jossa väestön ikääntyminen on tiedostettu jo pitkään. Vuonna 2030 kaupungissa asuu ennusteen mukaan 3000 yli 75-vuotiasta. Palveluja on uudistettu reippaasti.
Viime vuonna vanhustyön paikalliset asiantuntijat nostivat esille muun muassa Ikäkeskuksen perustamisen lähisairaalan yhteyteen.
Ikääntymisestä puhutaan ongelmana, mutta taustalla on positiivinen kehitys. Ihmiset elävät pidempään kuin aikaisemmin. Vastasyntyneiden elinajan odote oli vuonna 2018 pojilla 78,9 vuotta ja tytöillä 84,3, vuotta.
Varsinais-Suomen Liitto julkisti viime viikolla selvityksen väestörakenteen muutoksen vaikutuksista palveluihin (sivu 6). Työikäisiä on vähemmän, eläkeläisiä enemmän, syntyvyys laskee ja ikäluokat pienevät.
Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen mukaan kuntien on vähennettävä henkilöstöään lasten ja nuorten palveluista ja lisättävä sitä ikääntyvien palveluissa.
Kuntien yhteistyötä sivistyspalveluissa pitää hänen mielestään lisätä ja kuntarakennetta tarkastella uudestaan. ”Vaikeusaste päätöksenteossa tulee olemaan korkea”, Häkämies ennakoi.
Uudenkaupungin strategiaan kirjattu 20 300 asukasta vuonna 2030 on kova ja tuoreiden ennusteiden valossa epärealistinen tavoite. Se on kuitenkin eteenpäin vievä.
Maailma muuttuu ja muutoksia on varmasti luvassa: olisi ihme, jos esimerkiksi kouluverkon uudistaminen ei palaisi lähivuosina jälleen päättäjien asialistalle.