Vuonna 2019 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 38 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli noin 14 200 eläintä. Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Suomen merialueen tulos on nyt noin 4 500 yksilöä suurempi kuin vuonna 2017.
Harmaahylkeiden ennätysmäärä ei ollut mikään yllätys Pyhämaan Kalastajaseuran puheenjohtajalle ja pitkän uran kalastajana tehneelle Seppo Lambergille.
– Olen seurannut hylkeiden määrän kasvua aina 1990-luvun lopulta lähtien. Kanta kasvaa koska hylkeillä ei näillä vesillä ole luontaisia vihollisia, eivätkä sovitut toimet kannan rajoittamiseksi toimi, tiivisti Lamberg.
Rajoitustoimilla Lamberg viittaa hylkeiden metsästykseen. Metsästys sallittiin reilut kymmenen vuotta sitten. Suomen merialueilla saisi ampua noin 1500 harmaahyljettä vuosittain, mutta käytännössä saalismäärä jää muutamaan sataan yksilöön. Syitä tähän on useita.
– Hylkeiden metsästyksen saa aloittaa vasta huhtikuun puolivälissä. Silloin jäät ovat jo sulaneet ulkosaaristossa ja jo tämä yksin tekee metsästyksestä hankalaa.
– Suurin syy metsästysinnon puutteeseen on kuitenkin se, että viranomaiset ovat kieltäneet harmaahylkeiden kaupallisen hyödyntämisen. Eli metsästäjä ei saa myydä hylkeen nahkaa, traania tai muita osia, eikä kukaan myöskään saa jatkojalostaa hyljetuotteita myyntiin asti. Eli metsästäjän on itse hyödynnettävä omiin tarpeisiin koko saalis, tai hävitettävä se asianmukaisella tavalla. Ja kun aikuinen harmaahylje painaa jopa 300 kiloa, niin sen hävittäminen ei ole ihan pikkujuttu, selvitti Lamberg.
Yli 80 prosenttia Itämeren harmaahylkeistä tavataan keväisin edelleen karvanvaihtoaikaisen levinneisyyden ydinalueella Lounais-Suomen, Keski-Ruotsin ja Länsi-Viron merialueilla. Suomen merialueen hylkeistä, eli siis reilusta 14 000 yksilöstä, yli 90 prosenttia oli laskentahetkellä lounaisessa ulkosaaristossamme.
– Hyljekannan kasvu tällä alueella heijastuu suoraan kalastajien saalismääriin. Hylkeiden kalastukselle aiheuttamat vahingot muodostuvat sekä menetetystä saaliista että rikkoontuneista pyydyksistä. Ne ovat vuosien varrella oppineet sen, että kalastajan mereen laskema pyydys merkitsee pian valmiiksi katettua ruokapöytää, totesi Lamberg.
Aikuinen harmaahylje syö päivässä keskimäärin 4,5–7,5 kiloa kalaa.
Talvisin jäätynyt meri antoi rannikon kalaparville hetken rauhan hylkeistä.
– Nyt ei ole edes jäätä, joten hylkeet pääsevät joka paikkaan. Vaikka olisi vuosikymmenten kokemus kalastuksesta, niin kalastajan on yhä haasteellisempaa löytää kaloja. Hylkeet ovat voineet ajaa ne mihin tahansa, tuumi Seppo Lamberg.
Kalankulutus laskee
Maija Ala-Jääski
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2018 asukasta kohti kotimaista kalaa vajaa neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin hieman yli yhdeksän kiloa. Kalan kokonaiskulutus pieneni edellisvuodesta kuusi ja puoli prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta.
Kotimaisista kaloista eniten, eli 1,2 kiloa asukasta kohti, syötiin kirjolohta. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua, haukea, ahventa, kuhaa, silakkaa ja siikaa.
– Tilastoissa näkyy varmasti myös se että kotimaisen luonnonkalan tarjonta heikentyy koko ajan. Ammattikalastajien määrä pienenee ja kalastajien keski-ikä nousee. Kun samoista apajista pitää tapella niin suojeltujen merimetsojen kuin hylkeidenkin kanssa, niin eihän tämä ammatti houkuttele, pohti Pyhämaan Kalastajaseuran puheenjohtaja Seppo Lamberg.
Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista kalatuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja -valmisteita, kasvatettua kirjolohta, sillisäilykkeitä, pakastettua seitiä sekä katkarapuja ja katkaraputuotteita.
Tilasto perustuu kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen saalistilastoihin, kalanviljelyn tuotantotilastoon sekä kalan ulkomaankauppatilastoon.