Autotehdas takoi tuotantoennätyksiä, jollaisia lähiaikoina tuskin nähdään. Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että autoteollisuuden mahtimaan Saksan autotuotanto on nyt pienintä yli 20 vuoteen. Uudenkaupungin Sanomat pyysi vuoden alussa uusikaupunkilaisia vaikuttajia arvioimaan kaupunkinsa tulevia haasteita (sivu 8).
Elinvoimaan vaikuttavat faktat ovat osittain samoja kuin missä tahansa kaupungissa: väestö ikääntyy ja lapsia syntyy entistä vähemmän.
Erityistä Uudessakaupungissa on maahanmuuttajien määrän voimakas kasvu. Toki muuallakin on sama ilmiö, mutta kaupungin kokoon nähden täällä on kotouttamisessa erityisen isot haasteet.
2020-luku on Uudessakaupungissa investointien vuosikymmen. Rakennushankkeet, kuten sivistys- ja hyvinvointikeskus, ovat sijoituksia tulevaisuuteen ja elinvoimaan.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman muistuttaa aiheellisesti, että kaupunki tarvitsee vahvan teollisuuden rinnalle myös uusia yrityksiä.
Mitkä ovat vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat elinkeinoelämää kaupunkiin? Millainen ilmapiiri tarjoaa kasvualustaa uudenlaiselle yrittäjyydelle?
Uusikaupunki ei ole metropoli, eikä sellaiseksi tule, mutta ehkä juuri siinä piileekin sen vahvuus. Yhteisöllisyys ja verkostot ovat tärkeitä erityisesti pienemmille yrityksille.
Asenteissa on parantamisen varaa: jos palvelu löytyy omasta kaupungista, on hullua lähteä hakemaan sitä muualta.
Paikallisuus, lähipalvelut, ruuhkattomuus sekä laadukas ja edullinen asuminen ovat asioita, joilla yritykset voivat kilpailla työvoimasta.
Kaupungin tehtävä on huolehtia asunto- ja yritystonteista sekä investoida asukkaidensa hyvinvointiin. Ne eivät ole ilmaisia tekoja, mutta välttämättömiä elinvoiman kannalta.