Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosittain noin 20–25 kiloa henkilöä kohden.
Lautaselle jätetystä ruoasta eivät paasaa enää vain vanhemmat, vaan siitä puhuvat nyt myös ilmastonmuutoksen torjumiseen erikoistuneet tutkijat.
Asenteissa ja arjen teoissa on parantamisen varaa. Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikkö Aki Koivuniemi konkretisoi asiaa viime syksynä sosiaalisessa mediassa hätkähdyttävällä tavalla.
Kuvat hotellin asiakkaiden lautasista puhuivat sanoja enemmän: joku asiakas oli jättänyt syömättä puoli kiloa pekonia, parikymmentä nakkia, lihapullia ja useita leipäviipaleita. Yhtenä aamuna pelkästään lautaselle jätettyä ruokaa oli yhteensä 43 kiloa.
Ilmastoahdistus oli kaukana siitä porsastelusta.
Ruokaa heitetään edelleen valtava määrä roskikseen niin kodeissa, kaupoissa kuin ravintoloissakin, osittain silkasta välinpitämättömyydestä.
Joskus kysymys on myös tiedon puutteesta: moni hylkää surutta elintarvikkeen, joka on ohittanut parasta ennen päiväyksensä, vaikka se voi olla vielä täysin syötäväksi kelpaavaa. Parasta ennen ei ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä.
Viime aikoina maailmalla ja myös Uudessakaupungissa on otettu käyttöön uusia tapoja ruokahävikin vähentämiseen.
Erilaiset mobiilisovellukset ovat suosittuja, ja nyt myös paikallinen ruokakauppa on ottanut sellaisen käyttöönsä. Asiakas voi ladata sovelluksen, jonka avulla voi varata syötäväksi kelpaavia, parasta ennen –päiväyksen ohittaneita tuotteita (sivu 13).
Ylijäämäruokaa syntyy paljon myös kouluissa. Pohitullin ja Viikaisten koulun ylijäämäruoka ei enää mene roskikseen, vaan kiertoon Vapaakirkon ViaDia-ruokajakelun kautta.
Ruokahävikin syntymistä ei voi kokonaan estää, mutta on hieno asia, jos sen voi hyödyntää tavalla, joka hyödyttää niin ihmisiä kuin ilmastoakin.