Uudenkaupungin äitiysneuvolassa käy nykyään päivittäin myös maahanmuuttajaperheitä. Heidän määränsä lähti kasvuun vuonna 2016 ja nyt kaupungissa vuosittain syntyvästä runsaasta sadasta lapsesta jo joka kolmannella on maahanmuuttajataustainen vanhempi.
– Maahanmuuttajaäitien määrä on noussut tasaisesti. Meillä ei välttämättä ole odottavan äidin kanssa yhteistä kieltä ja vaikka olisikin, niin englanti ei ole kummankaan äidinkieli, joten se tuo haasteita, Uudenkaupungin äitiysneuvolan terveydenhoitaja Marjo Ahanen kertoo.
Äitiysneuvolan asiakkaiden kansalaisuuksissa ja kielivalikoimassa on tällä hetkellä suurta vaihtelua. Asiakkaat ovat kotoisin esimerkiksi Lähi-idästä, Afrikasta, Aasiasta, Venäjältä sekä eri puolilta Eurooppaa. Vielä 10 vuotta sitten neuvolan vieraskieliset asiakkaat tulivat Virosta, Ukrainasta ja Venäjältä.
– Kun odottava äiti varaa ensimmäistä neuvolakäyntiään, kysytään samalla hänen äidinkielensä. Neuvolan vastuulla on järjestää paikalle tulkkaus. Siinä käytetään avuksi puhelimen välityksellä toimivaa tulkkipalvelua. Moni nainen haluaa, että tulkkikin on nainen, Uudenkaupungin äitiysneuvolan terveydenhoitaja Jaana Kantola sanoo.
Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät terveydenhoitajat kohtaavat myös kulttuurieroja. Ahasen ja Kantolan mukaan perheiden erilaiset taustat vaikuttavat esimerkiksi siihen, halutaanko vauvaa nukuttaa ulkona vai ei.
– Osa maahanmuuttajaäideistä ei välttämättä uskalla viedä lastaan vaunuissa ulos, koska on niin kylmää ja pimeää, terveydenhoitajat kertovat.
Äitiysneuvolasta kuitenkin kannustetaan vauvaperheitä viettämään aikaa ulkona, koska ulkoilun avulla vauvalle voidaan opettaa vuorokausirytmiä, jossa ulkoilu, syöminen ja nukkuminen vuorottelevat.
– Maahanmuuttajanaisten omassa kulttuurissa saattaa olla tapana esimerkiksi se, että he rakentavat synnytyksen jälkeen ympärilleen pesänomaiset olosuhteet, eivätkä saa kulttuurisista syistä poistua tietyn ajan kuluessa kodistaan, Kantola lisää.
Kun vuonna 2010 äitiysneuvolassa hoidettiin 100 äitiä terveydenhoitajaa kohden, nyt yksi ammattilainen hoitaa noin 60 äitiä vuodessa.
– Syntyvyys on laskussa, mutta lapsiperheet tarvitsevat nykyisin aiempaa enemmän tukea. Monella lapsiperheellä on nykyään paljon huolia ja murheita. Äitiysneuvolan asiakkaille tarjotaan neuvolan perhetyön tai perhekeskuksen palveluita myös, Ahanen sanoo.
Raskaana olevan suomalaistaustaisen sekä maahanmuuttajaväestön terveyden lähtökohdissa on usein eroja ja se näkyy myös raskausaikana.
– Moni ulkomaalaistaustainen voi usein poikkeuksellisen pahoin raskauden aikana. Jotkut saattavat joutua nestehukan takia jopa tiputukseen. Syynä voi olla ruokavalion muutos, uusi ympäristö tai psykologiset ongelmat, jotka vaikeuttavat arkea, Kantola kertoo.
– Ulkomaalaistaustaisilla on perimässään esimerkiksi suomalaisia enemmän alttiutta raskausajan diabetekseen tai anemiaan, Ahanen lisää.
Olipa vauvaa odottava perhe kotoisin mistä tahansa, niin neuvolasta haettava apu on aina hyvin saman tyyppistä. Perheet kaipaavat tukea vanhemmuuteen ja äidit toivovat neuvoja imetyksen alussa.
Suomalainen neuvolajärjestelmän kattavuus tulee monelle ulkomaalaiselle positiivisena yllätyksenä. Monet ovat muuttaneet Suomeen ilman perheen naisten tukiverkkoa.
– Maahanmuuttajaäidit ovat todella kiitollisia saamastaan avusta. He kokevat tulevansa kuulluiksi ja kohdatuiksi, Kantola kertoo.
Fakta: Avoneuvolatoiminta
Uudenkaupungin äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaille käynnistyi marraskuussa avoneuvolatoiminta.
Avoneuvolassa voi käydä ilman ajanvarausta enintään 10 minuuttia kestävällä asioinnilla.
Jos asiakas arvelee tarvitsevansa pidemmän ajan, hän voi varata ajan vastaanotolle terveydenhoitajalta.
Avoneuvolassa voi raskauden aikana tarkistuttaa verenpaineen, virtsanäytteen, hemoglobiinin tai sikiön sydänäänet.
Siellä voi tarkastuttaa vauvan painon tai navan sekä rokotuttaa lapsen.
Siellä tehdään lapsen näkö- ja kuulokontrolleja.
Avoneuvola ei ole tarkoitettu sairaan lapsen hoitoon tai siihen liittyvien todistusten hakuun.
Avoneuvolatoiminta on tiistaisin kello 14.30–15.30.
Lähde: Uudenkaupungin kaupunki
Neuvolan asiakkaana myös ympärileikattuja naisia
Terveydenhoitajat törmäävät neuvolatyössä myös aiempaa enemmän ympärileikattuihin äiteihin. Tapauksia tulee Uudessakaupungissa vastaan kymmenkunta vuodessa.
– Ympärileikatut äidit pelkäävät sisätutkimuksen tekemistä. Jos äidit haluavat, niin heille tehdään raskauden aikana avausleikkaus. Ympärileikkaus altistaa äidit synnytystilanteessa muun muassa muita äitejä suuremmille repeämille ja verenvuodoille, äitiysneuvolan terveydenhoitaja Marjo Ahanen kertoo.
Neuvolassa työntekijät ottavat ympärileikkaukset puheeksi Suomen lain vaatimalla tavalla. Naisen silpomiseen liittyvä perinne on voimissaan ainakin Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.
– Maahanmuuttajaäidit hoidetaan raskausaikana valtakunnallisen äitiysneuvolasuosituksen mukaisesti, mutta kulttuurierot ja muut tapoihin liittyvät erot hoidetaan tapauskohtaisesti, Ahanen toteaa.
