– Jos nyt tulisi kovat pakkaset ilman routaa ja lunta, niin monet kasvit ja niiden juuristo vaarantuvat. Maa jäätyy umpeen ja jo viisi pakkasastetta kasville, jolla ei ole lumen tuomaa suojaa, on turmiollista, Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori kertoo.
Ensimmäisenä vaarassa ovat ruohovartiset kasvit, esimerkiksi mansikat, perennat ja nurmialueet.
– Jos märkä maa jäätyy, maan päälle tulee jääkansi tai jääpolte. Kostean ja hapettoman maan päälle tulee kansi ja se lopulta lisää kasvitautien mahdollisuutta, Taulavuori lisää.
Plusasteet auttavat kasvitauteja ja tuholaisia talvehtimaan normaalia menestyksekkäämmin. Kasvien kannalta olisi parempi, että tulisi pieni pakkanen ja lumipeite, jonka suojissa kasvit voisivat talvehtia.
– Kasvien talvisuojaukset kannattaa asentaa paikoilleen vasta, kun maa hiukan routaantuu ja lämpötilat laskevat alle nollan. Olki, pakkasturve, havut ja pakkaspeitteet lisäävät liian aikaisin asennettuna kasvitautien riskiä, koska kosteus jää muhimaan niiden alle, Taulavuori selventää.
Vaikka lauhaa ja kosteaa on kestänyt tavanomaista pidempään, ei Taulavuoren mukaan ole vielä tapahtunut mitään lopullisia vahinkoja. Kotipihan kasvit ovat yhä lepotilassa. Ne kestävät leudon talven, koska valoa on vähän ja päivän pituus on lyhyt.
– Tosin esimerkiksi omalla pihallani hortensia ja raparperi ovat jo heränneet ja kirsikkapuut kukkivat jo esimerkiksi Tukholmassa, Taulavuori lisää.
Jos nyt tulisi kertarysäyksellä kova pakkanen, se tappaisi silmut ja kukat liian aikaisin vironneista kasveista. Myös monen kasvin juuristo kärsisi märkänä jäätyvässä maassa.
– Lumettomaan maahan ja kasvien suojaksi tarvitaan silloin katteita. Muuta meillä ei ole juurikaan tehtävissä, joten kasvit ovat sääilmiöiden armoilla, Taulavuori toteaa.
Puutarha-asiantuntija toivookin, että helmi- tai maaliskuussa tulisi vielä muutaman kuukauden mittainen luminen talvi.
– Helmikuuhan on yleensä Suomessa se kylmin kuukausi ja sen yli kasvit selviävät keskimäärin melko hyvin lepotilassa, Taulavuori kuvailee.
Tammikuu 10 astetta totuttua lämpimämpi
Tammikuu on ollut paikoin jopa 10 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteenlaitos ennustaa, että lauha sää jatkuu vielä ainakin ensi viikolle asti.
– Näin lauhaa tammikuun alussa on tyypillisesti harvemmin kuin kerran 30 vuodessa, Ilmatieteenlaitoksen meteorologi Pauli Jokinen toteaa.
Jokisen mukaan lauhat talvet kuuluvat Suomen ilmastoon, eikä yksittäinen leuto talvi ole vielä merkki ilmaston lämpenemisestä.
– Ilmastonmuutos kuitenkin aiheuttaa ilmastollisten olosuhteiden pitkäaikaisia muutoksia, jolloin leudot talvet yleistyvät ja kylmistä talvista tulee harvinaisempia, Jokinen lisää.
Ilmastonmuutos tuo muutoksia Suomen ilmastoon enemmän talvi- kuin kesäaikaan. Lämpötilat kohoavat, sateet lisääntyvät ja sateet tulevat yhä useammin vetenä.
– Lumipeiteaika lyhenee. Lisäksi talvista tulee aikaisempia pilvisempiä ja aurinko paistaa harvemmin, Jokinen kuvailee.
Märkä talvi ei ole riski puustolle
Jos kotipuutarhureiden pihoilla lumeton ja lauha talvi aiheuttaa jo monenlaista vahinkoa, niin mikä tilanne on metsissä? Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Tapani Repo kertoo, että puiden juuret kestävät märänkin talven suhteellisen hyvin.
– Puiden pystyssä pysymisen kannalta jäätynyt maa olisi toki parempi, siten vältyttäisiin esimerkiksi myrskytuhoilta, kun puiden juuret eivät repeytyisi irti maasta niin helposti, Repo selventää.
Jos pakkasia tulee ilman maata suojaavaa lumikerrosta, niin puiden juuristovaurioiden riski kasvaa. Maan lämpötilan muuttuminen tapahtuu kuitenkin hitaasti, vaikka ilman lämpötila laskisikin nopeasti.
– Puut vaativat viileän jakson, jotta saavutettu talvinen lepotila purkaantuu. Nyt niiden viluvaatimus on jo täyttynyt koko Suomessa. Puiden kasvukyky on palautunut ja ne odottavat lämpimiä kelejä ja lisääntyvää valoa. Sen jälkeen puut aloittavat kasvunsa nopeasti, Repo kertoo.
Toisaalta, jos lämpötilat pysyvät alle viiden asteen, säilyvät puiden elintoiminnotkin hitaina. Silloin puut eivät kovin helposti aloita uutta kasvukauttaan.
Puiden tuhohyönteiset talvehtivat joko puiden oksistoissa tai maassa lumen suojissa. Lämpiminä talvina niillä on paremmat olosuhteet säilyä hengissä, mutta tulevat kuukaudet sääoloineen näyttävät, mihinkä suuntaan tuholaispopulaatiot kehittyvät.
– Jos lumipeitettä ei synny ja lämpötilat äkkiä putoavat riittävän kovasti pakkaselle, niin tiettyjen tuholaisten kanta heikkenee, Repo lisää.
