Uusikaupunki muuttuu vauhdilla entistä monikulttuurisemmaksi. Syntyneiden määrä Uudessakaupungissa on laskenut rajusti, ja ilman ulkomaalaistaustaisia naisia syntyneitä olisi vieläkin vähemmän.
Muutos vauvojen määrässä on tapahtunut nopeasti: vuonna 2016 Uuteenkaupunkiin syntyi 124 vauvaa, mutta viime vuonna enää 95. Heistä kolmannes syntyi maahanmuuttajaperheeseen.
Ilmiö ei koske ainoastaan Uuttakaupunkia, mutta muutosvauhti on ollut täällä lyhyen ajan sisällä erityisen nopeaa.
Uudenkaupungin äitiysneuvolassa käy asiakkaita, jotka ovat kotoisin muun muassa Afrikasta, Aasiasta, Lähi-idästä, Venäjältä, Virosta ja eri puolilta Eurooppaa ( US 11.1. ). Suomalainen neuvolajärjestelmä on heille erittäin tarpeellinen ja tervetullut lähipalvelu. Harvalla on täällä turvaverkkoa. Neuvolan terveydenhoitajat ovat maahanmuuttajaäideille ehkä ainoita perheen ulkopuolisia aikuiskontakteja uudessa kotikaupungissa.
Äitiysneuvolan lisäksi tarvitaan paljon muutakin. Esimerkiksi perhetyön ja perhekeskuksen palveluille on suuri tarve. Kaupunkiin on viime aikoina syntynyt onneksi erilaisia kohtaamispaikkoja, joissa on mahdollisuus solmia uusia tuttavuuksia ja vaikka opetella suomen kieltä.
Palveluja on, mutta kynnys hakea niitä saattaa olla korkea. Äitien kotiin jäämiseen voivat vaikuttaa myös kulttuuriset syyt. Kaikki eivät välttämättä kaipaa yhteisöllisyyttä, mutta ulkopuolisuuden kokemus on pidemmän päälle huono asia olipa sitten kysymys vanhemmista tai lapsista.
Lapsiperheille myönteistä ilmapiiriä Uudessakaupungissa voi tukea monin tavoin. Yksi esimerkki on Uki-paketti, jota aletaan jakaa tämän vuoden aikana vastasyntyneiden perheille. Siinä on mukana yhdistyksiä, yrityksiä ja myös Uudenkaupungin kaupunki, ja mukaan mahtuu vielä lisää kumppaneita.
Se sisällöksi on suunniteltu myös palveluja, kuten fysioterapiaa, kodinhoitopalveluja ja kuntasaliohjausta.