Vieläkö joulukuusi koristaa kotiasi vai kuulutko heihin, jotka kantavat sen jo uuden vuoden juhlien jälkeen pihalle?
Viimeistään nyt viikonloppuna tai ylihuomenna loppiaisena joulu 2019 saa väistyä useimmissa kodeissa historiaan.
Joulun aikaan liittyvät perinteet ovat täällä ikänsä asuneille tuttuja, vaikka niiden alkuperää ei välttämättä muistaisikaan. Maahanmuuttajat sen sijaan saattavat ihmetellä, miksi osa kaupoista on kiinni maanantaina 6. tammikuuta ja miksi 13. tammikuuta lapset rimpauttavat ovikelloa naamiaisasuihin pukeutuneina?
Loppiainen on kristittyjen vanhimpia juhlia ja sitä on vietetty jo 200-luvulta lähtien. Raamatun mukaan loppiaisena Itämaan tietäjät toivat Jeesus-lapselle lahjoja.
Nuutinpäivän perinne on elävää kansanperinnettä erityisesti Vakka-Suomessa. Ensi viikonloppuna kaupoissa karkkihyllyt tyhjenevät, kun talosta taloon kiertäville nuuttipukeille hankitaan lahjoja.
Sananlasku ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi” merkitsee joulun pyhien päättymistä ja arjen alkamista.
Ruokakaupat ovat nykyään avoinna joka päivä, ja arki ja pyhä sekoittuvat keskenään. Silti juhlapyhillä on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Juhlapyhien tarjoama lomakausi, lepo ja rauhoittuminen antavat mahdollisuuden palautua varsinkin, jos unirytmi on kunnossa.
Hyvälaatuisen unen merkityksestä terveydelle ei turhaan puhuta. Viime vuonna aiheesta kirjan julkaissut unilääkäri Henri Tuomilehto antaa suosituksen, josta voi tehdä itselleen vaikka uuden vuoden lupauksen: Mene illalla sänkyyn heti, kun tunnet itsesi uneliaaksi”. Hän myös muistuttaa, että elämän rytmi kannattaa pitää samanlaisena olipa sitten loma tai arki.