Ainakin seitsemän uusikaupunkilaisen keskustaliikkeen ovessa on tarra, jossa kerrotaan, että ”Meillä käy vessapassi”. Tarra liittyy siihen, että tiettyjä suolistosairauksia sairastava ihminen voi vessapassia näyttämällä saada luvan käyttää yrityksen vessaa.
Tarran yrityksensä oven pieleen Uudessakaupungissa on kiinnittänyt esimerkiksi Vihreän Lampaan Kirsti Ajanko.
– Tarra on ollut ovessa yli vuoden, mutta ei vessapassin käyttäjiä ole kyllä käynyt. Minusta on tärkeää, että sen käyttöön on kuitenkin mahdollisuus, Ajanko kertoo.
Ajanko on hiljattain vaihtanut Alisellakadulla toimipaikkaansa samassa kiinteistössä. Yrityksen edellisessä tilassa heti ovelta alkoivat portaat, jotka johtivat yläkertaan. Myös nykyisessä tilassa yrityksen vessa sijaitsee yläkerrassa.
– Vessatilat eivät ole esteettömiä, mutta eihän vessapassi sitä vaadikaan. Asiakas saa aina lainata vessaa, jos sille on tarve. Ehkä se koetaan jotenkin luvallisemmaksi, kun on olemassa vessapassi, Ajanko lisää.
Kirja-Vakan Kaisa Leino muistelee, että vessapassi on ollut heilläkin reippaasti yli vuoden käytössä.
– Eipä sen käyttäjiä ole juurikaan käynyt. Lähinnä vessaa kyselevät pikkulapset, joilla tulee hätä kesken kauppareissun. Olemme kuitenkin tietoisia vessapassista ja ymmärrämme, mitä se tarkoittaa, Leino korostaa.
Kesportin Rami Hyytiä sanoo, että urheiluliikkeen tiloissa on useampia vessoja, joten vessapassin käyttöoikeudesta kertovan tarran liimaaminen oveen tuntui luontevalta.
– Lähinnä vessalupaa kyselevät pikkulapset ja tutut aikuiset. Vessapassin käyttäjäksi ei ole ilmoittautunut kukaan, Hyytiä lisää.
Vessapassitarrojen käyttöönotosta on kaupungissa keskusteltu viime keväänä palveluyrittäjien kokouksissa ja esimerkiksi kenkäkauppa Alinan yrittäjä, palveluyrittäjien puheenjohtaja Outi Nurmi on tuonut vessapassia muidenkin yrittäjien tietoisuuteen.
– Facebookin Puskaradio-ryhmässä vessapassien käyttöönoton perään taidettiin ensimmäisen kerran kysellä yli vuosi sitten ja silloin lupasin hoitaa asian. Tilasin nipun tarroja ja kerroin niistä muillekin yrittäjille, Nurmi muistelee.
Nurmi toteaa, ettei kenkäkaupassakaan kukaan ole kertaakaan näyttänyt vessapassia asiointilupaa kysyessään. Muuten asiakkaat kyllä kyselevät lupaa vessan käyttämiseen.
– Otan vessapassitarrojen olemassaolon jälleen palveluyrittäjien kokouksessa esille. On hyvä, että tietoisuus asiasta leviää, Nurmi lisää.
Vessapassin käyttöön oikeuttavat tarrat löytyvät Uudessakaupungissa myös ainakin Kotipizzan, Suutari- ja avainpaja Väärtin ja Uuden optiikan ovenpielistä.
Mikä on vessapassi?
Vessapassi on jo yli 20 000 suomalaisella, mutta sitä ei tunneta vielä kovin laajasti. Vessapassin tarkoituksena on helpottaa suolistosairauksia, endometrioosia, PCOS:ää, vulvodyniaa, suolistosyöpää, neurosairauksia, eturauhasyöpää, gynekologisia syöpiä, rakkosyöpää, neuroendokriinisiä kasvaimia ja sklerodermaa sairastavien mahdollisuutta päästä välittömästi lähimpään vessaan.
Sairauksien ikävimpiin oireisiin voi kuulua suoliston tai rakon toiminnallinen häiriö, joka aiheuttaa normaalia useampia vessakäyntejä vuorokaudessa.
Vessapassi oikeuttaa sen käyttäjän pääsemään esimerkiksi inva-wc:hen, henkilökunnan vessaan tai maksulliseen asiakasvessaan. Se oikeuttaa käyttäjänsä esimerkiksi ravintolassa tai festivaaleilla pääsemään vessajonon ohi.
Vessapassi kuuluu Crohn ja Colitis ry:n, Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:n, Suomen suolistosyöpäyhdistys Colores ry:n, Neuroliiton, Syöpäjärjestöjen ja Suomen sklerodermayhdistyksen jäsenille. Syöpäjärjestöjen jäsenet saavat vessapassin terveyskeskuksen syöpähoitajan kautta. Vessapassi voi olla yhdistyksen jäsenkortin kääntöpuolella tai mobiiliversiona.
Järjestöjen tavoitteena on, että eri liikkeenharjoittajat ja muut julkiset tahot ymmärtäisivät eri sairauksia sairastavien erityisryhmien tarpeet ja helpottaisivat heidän arkeaan. Vessapassia voi näyttää missä tahansa paikassa, mutta aina sen käyttö ei onnistu, koska passia ei välttämättä tunneta.