Aapo Siivonen katsoo kaihoa katseessaan Uudenkaupungin jäähallissa turnaavia junioreita. Nyt jo kuudetta kauttaan Rauman Lukon organisaatiossa pelaava uusikaupunkilaislähtöinen puolustaja muistaa ottaneensa ensimmäiset hokkarinpotkunsa juuri tässä samassa paikassa, eskari-ikäisenä pojannaskalina.
– Isäni Mikko Siivonen oli Jää-Kotkien puheenjohtaja ja myös isoveljeni Toni Varjonen pelasi täällä. Tunnelma on aina jollain tapaa nostalginen, kun palaan vanhaan kotikaukaloon, Siivonen tunnustaa.
17-vuotiaalla Aapo Siivosella, Lukon A- ja B-junioreissa pelaavalla akatemiapelaajalla on pitkästä aikaa mahdollisuus palata tuttuun Uudenkaupungin halliin, kun Lukko kohtaa perjantaina 21.2. kello 18.30 alkaen Lappeenrannan SaiPan A-nuorten SM-liigan ottelussa.
– Odotan innolla mahdollisuutta pelata taas uusikaupunkilaisyleisön edessä, mutta kyllä se kieltämättä vähän jännittääkin. Äiti ja isä tulevat ainakin katsomaan ja toivottavasti siellä olisi vanhoja kavereitakin. Junnuajan kavereista pitkäaikaisen valmentajamme Jussi Karsilan poika Matias pelaa nykyisin Laitilan Jyskeen edustuksessa ja on varmasti paikalla. Hänen kanssaan olemme käyneet välillä fiilistelemässä ulkojäilläkin, miettii Siivonen.
Aapo Siivosella ei ole kovinkaan isoja vaikeuksia kaivaa esiin omat tähtihetkensä Jää-Kotkien pelipaidassa.
– Olin neljännellä luokalla, kun pelasimme ensimmäisen koko kentän kautemme. Silloin voitettiin suurin osa peleistä. Ja kyllä sekin vielä lämmittää, kun voitimme ensimmäisessä puolen kentän pelissäni Laitilan Jyskeen.
– Muistot täältä ovat kaikin puolin positiivisia, Uudenkaupungin halliin on aina kiva tulla, Siivonen tunnustaa.
Lukossa Aapo Siivonen aloitti kuluvan kauden pelinsä A-junioreissa, mutta viime aikoina hän on ollut myös B-juniorien mukana. Näin siitä yksinkertaisesta syystä, että B:llä on vielä mahdollisuus päästä oman ikäluokkansa pudotuspeleihin.
– Lukko on tarjonnut minulle selkeän mahdollisuuden mennä uralla eteenpäin. Toiminnassa ei ole mitään moitittavaa ja valmentajilta pystyy aina ammentamaan paljon tärkeitä juttuja. Minulla on onni saada pelata joukkueissa, joiden valmennusrinkiin kuuluvat muun muassa sellaiset legendat kuin Petri Vehanen , Janne Niskala ja Pasi Saarela , paljastaa Siivonen.
Haastattelua vieressä seuraava Jää-Kotkien toiminnanjohtaja Tommi Suutari – aikanaan Lukon A-junioreita hänkin – korostaa, että UJK on Lukon niin sanottu sateenvarjoseura, mikä mahdollistaa junioreille mahdollisuuden siirtyä kesken kauden Lukkoon, vaikka pelaajaoikeudet säilyvät Uudessakaupungissa.
– Me olemme kasvattajaseura, se on tosiasia, mikä pitää hyväksyä. Jokainen täältä Raumalle pelaamaan lähtevä kaveri on meille sulka hattuun, Suutari tiivistää.
– Minusta on upea nähdä, että omat junnut pääsevät eteenpäin jossain isommassa organisaatiossa. Kun esimerkiksi Aapo pelaa Lukossa, tulee väkisin mieleen aika, jolloin hänen luistimennauhojaan solmittiin kiinni ja pyyhittiin välillä nenääkin, hymähtää Suutari.
Suutarin mukaan Jää-Kotkat pyrkii tuomaan Uuteenkaupunkiin joka vuosi jonkun valtakunnallisen yläsarjojen ottelun. Tänä vuonna on pelattu jo yksi C-juniorien SM-sarjan peli ja muutama vuosi sitten Lukko ja TPS kohtasivat toisensa Uudessakaupungissa liigajoukkueiden harjoitusottelussa.
– A-junnujen pelit ovat tosi hienoja seurattavia, sillä niillä kavereilla on koko ajan turbo päällä. Tuleva SaiPa-peli on paitsi Aapoa varten, myös uusikaupunkilaisia junioreita varten. Toivoa sopii, että halliin tulisi mahdollisimman paljon väkeä myös naapurikunnista. Täällä ei nimittäin kovinkaan usein pääse nauttimaan yhtä korkeatasoisesta jääkiekosta, Suutari selvittää.
Asko Tanhuanpää
