Kriisinkestävyys koetuksella

0

Kaatuneita puita, irronneita laitureita, vettä kaduilla, teillä ja kotien kellareissa. Lauantaina myrskylukemiin yltäneet tuulet ja kaatosateet eivät ole poikkeus tänä talvena, mutta ei niihin silti ole totuttu.

Moni vapaa-ajan asukas matkasi sunnuntaina mökille pelonsekaisin tuntein tarkistamaan myrskyn tuhoja. Uudenkaupungin keskustassa vesi nousi ennätyskorkealle Kaupunginlahdella, ja aiheutti merkittäviä vahinkoja muun muassa yhdelle rannan ravintoloista.

Liikenne vaarantui tällä seudulla monin paikoin, kun teille oli kaatunut puita ja voimakkaat puuskat vaikuttivat ajamiseen.

Moni mietti tuulen ujellusta kotona kuunnellessaan, mitä myrsky voisi pahimmillaan aiheuttaa omassa pihapiirissä. Sosiaalinen media tulvi viikonloppuna myrskykuvia ja kodeissa keskusteltiin aiheesta. Hyvä niin, sillä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) mukaan keskustelu on osa varautumista.

Järjestön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan maalla asuvat ovat puhuneet häiriötilanteisiin varautumisesta keskimäärin kaupunkilaisia useammin. Haastavinta poikkeusoloissa on suomalaisten mielestä pärjääminen ilman sähköä ja vettä.

Maalla asuvista 74 prosenttia ja kaupunkien keskustassa asuvista 51 prosenttia arvioi pärjäävänsä ilman juoksevaa vettä vähintään kolme vuorokautta.

Arki on haavoittuvaa digiaikana, kun monet asiat ovat sähkön, matkapuhelinverkkojen ja elektroniikan varassa. Maaseudulla moni omakotitalossa asuva on hankkinut varavirtaa antavan aggregaatin.

Viranomaisten kehotukset kotivaran varmistamisesta eivät ole liioiteltuja. Kotivaralla tarkoitetaan ruokaa ja juomaa, joilla pitäisi selvitä ilman ulkopuolista apua vähintään kolme vuorokautta eli 72 tuntia.

Tuulesta ja myrskystä aiheutuvat tehtävät pelastustoimelle tuskin ainakaan vähenevät lähivuosina. Kotitalouksien lisäksi myös kuntien pitää varautua. Yksi esimerkki siitä ovat Uudessakaupungissa toteutetut puiden karsimiset, joita on tehty tänäkin talvena.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here